Iisalmelainen lääkäri Arttu Pöyhönen kertoo täsmälliset prosentit, miten rokottamattomuus ja rokottautuminen vaikuttavat

Perjantai 27.8.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime viikkoina koronatartunnat ovat olleet nousussa. Toki nousu on tasoittunutkin. Samoin tehohoidossa olevien määrä on säilynyt maltillisena verrattuna aiempiin tartuntapiikkeihin. Tämä johtuu rokotteiden erinomaisesta tehosta ehkäistä sairaalahoitoa vaativia korona-infektioita.

Yhdysvaltain tautikeskuksen tutkimuksissa covid-19-tapaukset ilmenivät 94,1–99,85-prosenttisesti vaillinaisesti rokotetuilla, ja tautiin kuolleista heitä oli 96,91–99.91 prosenttia (Kates ym. 2021).

65–74-vuotiailla Pfizerin ja Modernan täydellisillä rokotteilla sairaalahoitoa ehkäisevä vaikutus oli 96 prosenttia, ja yli 75-vuotiailla näiden rokotteiden teho oli 91 prosenttia ja 96 prosenttia (Moline ym. 2021).

Suomi on pärjännyt pandemiassa varsin hyvin. Ongelmia on ollut erityisesti tiedottamisessa, rajoitusten kohdentamisessa ruohonjuuritasolla ja rajoitusten oikeudenmukaisuuden kokemuksessa. Ainakaan itselläni ei ole selvää kuvaa suunnitelluista toimenpiteistä ja yhteiskunnan sopeutumisesta pandemian loppuvaiheeseen.

Koronapassi-idea on kopioitu muualta ja on valmiiksi vanhentunut. Se olisi ollut erinomainen tapa ylläpitää markkinataloutta pandemian alkuvaiheessa mutta olisi vaatinut merkittävää testauskapasiteettia ja -nopeutta.

On toivottavaa, että kaikki rokottautuvat, jolloin rokotetodistukset ovat tyhjän pantteina. Toisaalta rokotetutkin voivat levittää tautia. Rokotteen teho huomioiden ei ole järkevää vaatia tulevaisuudessa negatiivista testitulosta sosiaaliseen toimintaan, koska tämä on kustannustehotonta ja sitoo resursseja huomattavasti.

Yhteiskunnan kannalta järkevintä olisi rokottaa ihmiset nyt mahdollisimman nopeasti ja tämän jälkeen antaa taudin läpäistä populaatio. Tämä sallisi mahdollisimman nopean paluun tavalliseen elämään.

Vaatimuksena on vain koronapelon voittaminen ja luotto länsimaiseen tieteeseen. Olemmeko tähän valmiita?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta, terveydenhuolto, korona

Koronapandemia - Virkamiesten kyvykkyys testissä

Tiistai 18.8.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime päivinä huomiota ovat herättäneet maskisuositus sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kommentti maahantulijoiden pakkotestauksesta ja -karanteenista. Tämän hetken lainsäädännöllä se on kuitenkin paikallisen terveysviranomaisen päätösvallassa eikä poliittinen päätös.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen ehdottamaa rinnakkaistestausjärjestelmää, eli myös oireettomia testattaisiin varsin laajalti. Tätä ajatusta on tukenut myös HUS Diagnostiikkakeskuksen diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei kuitenkaan katso tuon olevan tehokasta, koska negatiivisen tuloksen antanut voi jo seuraavana päivänä olla positiivinen. Varhilan logiikalla ketään ei kannattaisi testata, kun epidemiologinen tilanne pääosassa Suomea on tällä hetkellä se, ettei tautia vielä ole merkittävästi.

Toisaalta lentokentillä tehtävä testaus on mielestäni pääosin ihmisten mielenrauhan ostamista. Ainoa aukoton strategia olisi kahden viikon pakkokaranteeni, mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa testaus ja tätä kautta vapautus.

Mielestäni STM:n johtavan virkamiehen kommentti on outo huomioiden myös tutkimustulokset, joiden perusteella 40–50 prosenttia tartunnoista on oireettomien aiheuttamia. Tämän hetken tilanne on myös kestämätön: testataan lieväoireisia, joiden positiivisen testituloksen ennustearvo on lähellä nollaa.

Prosessi kestää hyvinkin viikon ja maksaa erittäin paljon yhteiskunnalle. Testausta täytyy saada tehostettua tai sitten valikoida merkittävästi ja tehdä selviä ja yksiselitteisiä eristys- ja karanteeniohjeita. Tällä hetkellä kun noita ei tahdo korkeakoulutuksellakaan ymmärtää.

Tulevat kuukaudet tulevat olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin merkittäviä. Kaikissa töissä tulee tekijänsä arvioida, kykeneekö työn vaatimuksiin. Poliittiset nimitykset ovat itsestään selviä historian tuotteita, eikä niissä ole pääosin ongelmaa, paitsi tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa.

Pirullisen ongelman taltuttamiseen kun tarvitaan riittävää kokemusta ja ymmärrystä toimintaympäristöstä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, terveydenhuolto, politiikka