Sote-uudistus - Paikallisuuden pitäisi olla valttia terveyspalveluissakin

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentän uudistus on tekeillä. Puhuttavimpia asioita viime aikoina ovat olleet aikataulu ja valinnanvapaus.

Vuoden 2019 alusta järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja tuottajat, niin yksityiset kuin julkisetkin, ovat samanarvoisessa asemassa.

Tähän liittyen julkiset organisaatiot on yhtiöitettävä varsin nopealla aikataululla.

Lausuntokierroksella asiantuntijat kritisoivat tiukkaa aikataulua.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on myllerryksessä.

Se luotiin sotienjälkeisten sukupolvien työllä ja Paavo Lipposen (sd.) hallituksen keynesiläisellä talouspolitiikalla, jossa julkisen talouden tasapainottava vaikutus valtion talouteen luo vakautta.

Globalisaation ja digitalisaation myötä markkinoiden vapautuminen on kasvattanut painetta siirtyä vapaampaan talouspolitiikkaan. Tämän ongelman ratkaiseminen on elintärkeää Suomelle.

”Kukaan ei ole seppä syntyessään” sanoo vanha sanalasku.

Julkisten terveydenhuollon organisaatioiden yhtiöittäminen tuo ne kilpailluille markkinoille, joista niillä ei ole vahvaa aikaisempaa kokemusta.

Kilpailu itsessään on hyvä asia, ja kilpailuttaminen haastaa jokaisen toimijan parantamaan palveluitaan, kunhan tiedämme, mitä kilpailutamme ja miten kilpailutamme.

Terveydenhuollon kilpailutuksiin liittyen tulisi ottaa huomioon, että myös paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset voivat niissä pärjätä.

Tällä hetkellä suurilla yksityisillä palveluntuottajilla on merkittävät markkinointikoneistot ja kokemusta kilpailusta.

Meillä on riskinä, että sote-markkinat valtaa 2 – 3 suurinta yksityistä palveluntuottajaa.Tällöin kommentti ”ihminen valitsee – ei palveluntuottaja” vaikuttaa melko naiivilta.

Terveydenhuollon kilpailutuksissa ja yksittäisten ihmisten valinnoissa tulisi ottaa huomioon yritysten paikallisuus ja yhteiskunta- sekä verovastuullisuus.

Suurilla palveluntuottajilla on taloudellista liikkumavaraa sekä mekanismeja, joilla ne pystyvät esimerkiksi kilpailutuksissa tekemään itselleen jopa tappiollisia sopimuksia varmistaakseen markkina-asemansa.

Toivoisin terveyspalvelujen valintaan samanlaista paikallisuuden arvostusta kuin lähiruokaa kohtaan.

Jokainen voi jatkossa itse tehdä päätöksen tukea paikallisuutta valitessaan hoitopaikkansa.

Ottakaa selvää palveluntuottajasta, sillä lääkärikäynti vastaa verotulojen muodossa aika montaa kiloa tomaattia.