Sote 2.0

Torstai 7.2.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Sote- ja maakuntauudistus ei todennäköisimmin tule etenemään tämän vaalikauden aikana, johtuen muutamasta seikasta. Mediassa uutisoitiin varsin tuoreesti terveyspalveluiden laatujärjestelmän kehittämisestä, mikä tullee viemään vuosia. Ensinnäkin aiotun kaltaisen valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto ilman asiallista laaturekisteriä on kuin perä edellä puuhun kiipeämistä. Toisaalta itse uskon, että aukottomia laatukriteereitä on vaikea ylipäätään luoda terveydenhuollon erityispiirteiden vuoksi.

Uskon erittäin vahvasti markkinatalouden kykyyn yhteiskunnan kehittämisessä, mutta poikkeus vahvistaa säännön ja tämä poikkeus on terveydenhuolto. Suomen terveydenhuollon markkinat ovat liian pienet aidon kilpailun hyödyille ja maamme maantieteelliset erityispiirteet vääristävät markkinoita. Palveluiden järjestäminen tietyillä alueilla ilman erillistä tukijärjestelmää on mahdotonta. Tästä syystä EU-notifiointia aiotulle uudistukselle ei todennäköisimmin heltiäisi.

Kapitaatio eli henkilöperusteinen ”kattohinta” on erinomainen pyrkimys rajoittaa terveydenhuollon kustannuksia ja samalla siirtyä tarveperusteisesta rahoituksesta budjettiohjattuun rahoitukseen. Kuitenkin kapitaation tulisi käsittää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä varmistaisi em. tasojen integraation ja samalla potilaiden hoidon jatkuvuuden. Samalla tuottajille syntyisi motiivi hoitaa potilaat mahdollisimman lähellä sote-keskusta, mikä säästäisi kustannuksia. Tietysti tämäkin vaihtoehto vaatisi lääketieteellisten perusteiden valvontaa, ettei synny turhien tutkimusten ja hoitojen motiivia. Itsekin olen kritisoinut erikoissairaanhoidon valinnanvapautta erillisenä. Toisaalta voidaanko palvelukokonaisuuden valinnan yhteydessä puhua aidosta valinnanvapaudesta, onko siinä järkeä?

18 maku-sote aluetta on liikaa. Yhden maakunnan väkiluku on karkeasti laskettuna 300 000. Jos puhutaan sairauksien ilmaantuvuuden ja rahoituksen suhteesta, niin tilastollinen vaihtelu saa aikaan maakuntien kriisimenettelyitä ja yhdistämisiä. Näin ollen 5 aluetta ERVA-alueiden pohjalta olisi paras kuten asiantuntijat aiemmin ehdottivat. Tämä kuitenkin todettiin siis kunnallista demokratiaa heikentäväksi, mitä itse en käsitä: Eikö maakuntakin pyöri keskuksensa ehdoilla?

Nykyisen sote-aihion parhaat hedelmät ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen ja rahoituksen yksinkertaistaminen. Nämä tehdään kuitenkin liian suurin poliittisin kompromissein, eikä niiden saavuttaminen mielestäni ole erityinen suoritus. Erityisesti itse olen huolissani tiettyjen erikoissairaanhoidon alojen osaajien määrästä ja jakautumisesta. Osaajapula tulee luomaan pakotettuja alueellisia kartelleja, mikä on kilpailun irvikuva. Todennäköisimmin terveydenhuolto tulee siirtymään vakuutuspohjaiseen suuntaan, tuli sotea tai ei, sillä juuri vakuutuspohjaisuus yhdistää hoitoketjuja kuten sote-järjestelmänkin tulisi tehdä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, sote, yhteiskunta, politiikka

Liittoutumista harkittava

Keskiviikko 9.1.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen (Uutis-Jousi 3.1.2019)

Presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeen maailma ei ole ollut entisensä. Toisen maailmansodan jälkeinen monenkeskinen länsimainen sopimusjärjestelmä on romuttunut (Fredrik Reinfeldt, Johtamisfoorumi 2018 Kuopio).

Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta vuonna 2017. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä turvallisuusuhkia niin suorasti kuin epäsuorastikin, ja suurvallat tulisi saada poliittisin toimin yhteen rintamaan tuon torjumiseksi. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde on arvoitus, heillä voi pahimmillaan olla maailma etupiireihin jaettuna Molotovin-Ribbentropin tapaan.

Suomen on huolehdittava turvallisuudestaan muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Natosta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Kaikilla on mielipiteensä, mutta ratkaisevinta ovat mielestäni faktat, jotka ovat tiedossa vain harvoilla Suomessa, kuten monet turvallisuuspoliittiset tapaukset osoittavat. Natoon täytyy suhtautua varauksella Trumpista johtuen. EU:n puolustusyhteistyötä on syvennettävä, mutta riittääkö tuo kriisin hetkellä?

Toisaalta ainakin itseäni mietityttää asevelvollisuusarmeijamme toimintakyky sodankäynnin muuttuvassa maailmassa. Reserviläisistä koostuvan armeijan kokoaminen ei käy hetkessä ja huomaamatta. Riittävätkö kertausharjoitukset 5 – 10 vuoden välein pitämään yllä reservin vastuullisia sodanajan tehtäviä?

Erikoistuminen ja alakulttuurit valtaavat yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Miksi kriisienhallinta poikkeaisi tuosta? Asevelvollisuus on hyvä pohja, mutta mielestäni tulevaisuuden uskottavaa puolustusta on arvioitava jatkuvasti ja kriittisesti, ilman suomettumisen taakkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvallisuus, politiikka

Sisäilmaongelmiin ratkaisuja selvitysten sijaan

Torstai 13.12.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Vaalit lähestyvät ja sen huomaa kasvavasta populismin määrästä, mikä yltää perinteisiin puolueisiin saakka. Uutis-Jousessa 5.12.2018 uutisoitiin Siilinjärven Keskustan vaatimuksesta valtakunnan tason koordinaatioon kuntien julkisten kiinteistöjen sisäilmaongelmien syiden selvittämiseksi.

Kaikki varmasti ymmärtävät ilman sen kummempia selvitysryhmiä, mistä kosteus- ja homevauriot johtuvat. Ne johtuvat kosteuden pääsystä kiinteistöjen rakenteisiin, mitkä luontaisesti reagoidessaan synnyttävät biologisesti aktiivisia tuotteita. Kosteus pääsee rakenteisiin suunnittelu- ja rakennusvirheiden tai riittämättömän huollon tai kunnossapidon seurauksena.

Itse olen seurannut varsin läheltä tuoreesti erään rakennusliikkeen virheellistä toimintaa, eikä näillä tunnu olevan minkäänlaista juridista vastuuta virheistään. He voivat valehdella, harhauttaa ja luistaa vastuistaan täysin ilman sanktioita. Rakennusliikkeiden määrän vähentyessä ja koon kasvaessa ne luottavat lakimiesarmeijoihinsa ja pienten asianosaisten riidanhaluttomuuteen.

Kaikki ammattilaiset varmasti tietävät miten homeongelmilta vältyttäisiin, mutta kun motiivina on rahan säästäminen. Hyvät käytännöt tulisi saada osaksi lainsäädäntöä tai kaupallisin motiivein, kuten vuokrakohteet, tuettua laadukasta rakentamista. Tämä saattaa ehkä kuulostaa jo salaliittoteorialta, mutta mitkä mahtavat olla rakennusalan lobbareiden motiivit edelle kuvatuille järjestelyille?

Kyse ei siis mielestäni ole tiedon vaan halun puutteesta. Itse voin ainakin todeta omalla kokemuksellani, että jos lääkäri hoitaisi potilaita yhtä hutiloiden kuin eräät grynderit pystyttävät kiinteistöjä, niin lupa ammatinharjoittamiseen menisi hyvin nopeasti. Asia on toki hyvä nostaa esille vaalien alla sisäilmasairaassa kunnassa, poliittinen menestys on tuolloin taattu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous, sisäilma

Yksilöyrittäjyys on tulevaisuutta

Sunnuntai 2.12.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Tämänsyksyinen keskustelu irtisanomissuojasta on ollut tärkeä avaus.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltojen työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä digitalisaation ja automatisaation myötä. Suomessa on odotettavissa samaa kehitystä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan.

Käsillä on teollista vallankumoustakin suurempi työelämän murros. Tulevaisuuden työpaikat Suomessa syntyvät todennäköisimmin digitaalisille alustoille ja palveluliiketoimintaan keskittyneisiin pk-yrityksiin. Sijoitettavan pääoman tarve ei ole suuri, mutta kilpailukykyä muodostavaksi tekijäksi nousee organisaatioiden mukautumiskyky.

Yksilön kohdalla työelämän muutos tarkoittaa työn pirstoutumista sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tietynlaista henkilöbrändäystä. Yksilöyrittäjyys voisi kuvata tulevaisuuden työntekijää parhaiten.

Näin ollen olisi toivottavaa, että Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden vuoksi koko yhteiskuntamme sisäistäisi lähitulevaisuuden muutostarpeet. Aiemmin luotua työelämän lainsäädäntöä ja sosiaaliturvajärjestelmää tulee muokata tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Perustulo tulee mielestäni olemaan osa tätä muutosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, työelämä

Siilinjärven talouden diagnostiikka

Torstai 25.10.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Kuntamme talous on kestämättömällä pohjalla. Maanantain kunnanvaltuustossa hyväksyttiin 2018 vuoden muutostalousarvio, missä tilikauden tulos on -3,6 milj. €. Pääasialliset syyt tähän ovat valtava väistötilojen tarve sekä palvelujen ostot, mitä ei ole pystytty ennakoimaan esim. erikoissairaanhoidon maksuina, sekä muut ennakoimattomat palkkakustannukset mm. sivistyspalveluissa. Kunnanjohtaja esitti edelleen huolensa valtionosuuksien pienentymisestä, mikä on ollut huomattavaa verrattuna esim. samankokoiseen Iisalmeen, johtuen todennäköisimmin kuntamme väestörakenteesta. Miten tämä syöksykierre saadaan katkaistua ja kuntamme itsenäisyys näin säilytettyä?

Kun ihmiselimistössä on esim. hivenainetta liian vähän, on olemassa oikeastaan kolme vaihtoehtoa:                1. saanti, yleensä suun kautta, on liian vähäistä 2. elimistö ei jostain syystä pysty käyttämään sitä optimaalisesti, todennäköisimmin jokin sisäinen prosessi on estynyt sairauden vuoksi 3. elimistö hukkaa ainetta esim. suolistoon. Tämä on hyvin karrikoitu jako ja seuraavaksi käsittelen Siilinjärven taloutta näin.

1. Siilinjärvellä on maakunnan paras työllisyys ja korkein verotus, joten rahanpuute ei voi olla saannista kiinni. Verotuksen korotus ei ole mielestäni vaihtoehto, tällöin ero lähikuntiin nousee liian suureksi. Epäilen että aiempien vuosien kulukuuri on saanut aikaan sen että 3. kohdan rahan hukkaus ei ole vastaus. Investoinnit ja käyttötalous tehdään tällä hetkellä veitsi kurkulla, toki aina voidaan tehostaa.

Monielinvammassa elimistö sulkee toimintojaan, siten että vähemmän tärkeitä toimintoja supistetaan, jolloin elintärkeille toiminnoille jää enemmän kapasiteettia. Näin ollen ajattelen, kuten oppi-isäni Kari Ojala jo valtuustosalissa totesikin, että Siilinjärvellä on tehostettava sisäisiä prosesseja ja mietittävä näitä jopa täysin uudestaan organisoituina. Ajattelen että tärkeänä osana tätä organisointia olisi myös miettiä täysin uudestaan kunnan ydintehtävää. Ydintehtävän ulkopuolisista tehtävistä luopuminen keskittää voimavaroja tärkeimpään eli kuntalaisten palvelujen laatuun.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous

Työelämä - Perheelliset kuuluvat etusijalle

Sunnuntai 21.10.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Hyvinvointiyhteiskunta kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Eläkejärjestelmä ja julkiset palvelut romahtavat, koska syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Työelämän joustoja ja perheellisyyden arvostusta tulisi lisätä sen sijaan, että jatkuvasti ylikorostetaan tasa-arvoa ja ihannoidaan modernin yhteiskunnan vapautta. Vain näin syntyvyys saataisiin nousuun.

Lehtijutussa lomien jakamisesta perheettömien ja perheellisten kesken kirjoitettiin: ”Jokaisen toiveet ovat kuitenkin yhtä tärkeät elämäntilanteesta riippumatta” (SS 12.10.). Näin ei pidä olla, jos haluamme verovarojemme riittävän yhteiskuntamme ylläpitoon. Ja miksi pitäisikään olla?

Itse tuoreena isänä lomatoiveeni ovat siirtyneet vilkkaimpiin loma-aikoihin. Aiemmin olin erittäin tyytyväinen lomien pitämiseen muulloin. Jos esimerkiksi lähtee ulkomaille, on se siten huomattavasti huokeampaa.

Nykyajan ongelmana on itsekkyys ja kykenemättömyys nähdä asioita laajassa perspektiivissä. Pystyn ymmärtämään tahallisesti lapsettomia ja koen valtavaa myötätuntoa heitä kohtaan, joiden syli halustaan huolimatta on tyhjä. Mutta työelämässä tarvitsemme kasvavien lapsien ja heidän vanhempiensa huomioimista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, työelämä

Woodhope Siilinjärvi - Vastakkainasettelusta vaihdantaan

Perjantai 14.9.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Pääkirjoituksessa puitiin varsin nihilistisellä tavalla Woodhope Siilinjärvi -hanketta (SS 12.9.). Mielestäni kirjoitus kuvastaa juuri keskustan himoitseman maakuntareformin Akilleen kantapäätä. Maakuntakeskuksen norsunluutornissa, mihin luen myös Savon Sanomien ainakin osaltaan kuuluvan, on helppo ylenkatsoa ja naureskella haja-asutusalueiden olemassaolon taistelulle.

Meillä Siilinjärvellä on omat haasteemme, jotka pääasiallisesti koskevat kiinteistöinvestointeja sekä kestävän taloudenpidon löytymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuitenkin keskustelut kunnassamme Woodhope-hankkeen ympärillä ovat olleet hyvin rakentavia ja maakunnallista vetovoimaa korostavia. Itse olin taannoin nostamassa esille asuntomessuhanketta liittyen alueen kehittämiseen. Oma ajatukseni oli, että Kuopio hyötyy tuosta myös huomattavassa määrin. Esimerkiksi majoituskapasiteettia on mahdotonta nostaa paikallisesti tarvittavalle tasolle.

Siilinjärvellä kyllä ymmärrämme oman paikkamme äidin hameenhelmassa. Mutta ymmärretäänkö Kuopiossa, mitä tämä huoltosuhde tarkoittaa? Ainakin joukkoliikenneasioista nousseen kohun perusteella ei ilmeisimmin. Hivenen tulee tunne, että vuorovaikutuksessa Kuopio odottaa, uiko veteen heitetty avuton, ja kun ei, niin pelastaa ja saa henkisen niskalenkin. Kyllä me uimme, sanokaa vain, kuinka pitkälle.

Toivoisin jatkossa maakuntalehdeltä inklusiivista eli sisällyttävää suhtautumista maakunnan kehittämiseen turhan kahtiajaon ja vähättelyn sijaan. Kyseisenlaiset kehittämishankkeet kun satavat meidän kaikkien laariin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous, demokratia

Vetoomus lähidemokratian puolesta

Torstai 6.9.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä. Väestö ikääntyy, kaupungistuminen vie väestöä kasvukeskuksiin, taloudellinen hyvinvointi keskittyy tietyille joukoille ja henkisen pahoinvoinnin arvioidaan lisääntyneen. Filosofi Friedrich Nietsche puhui aikanaan ihmiselle ominaisesta vietistä valtaan. Mikäli tuo on joskus pitänyt paikkansa, ei näin ole enää: kiinnostavat ja hyvin palkatut asiantuntijatehtävät vetävät puoleensa ja poliittisesta vallasta on tullut harvojen perversio.

Kotikunnassani Siilinjärvellä aiemmat vuodet ovat olleet hyviä. Lähitulevaisuus tulee todennäköisesti olemaan raskas ja on tehtävä vaikeita päätöksiä leikata totutuista hyvistä palveluista ja laajasta palveluverkosta. Syynä tähän pitäisin em. laajojen trendien ohella lähihistorian osaamatonta rakentamista vailla vastuita sekä osaltaan myös vajaavaisuutta julkishallinnon organisaatioiden pitkäaikaisessa taloudenpidossa.

Vapaus on liian pitkään ollut meille itsestään selvää. Usein ihminen käsittää arvostamiaan asioita vasta kun on nuo menettänyt. Itse pidän lähidemokratian säilymistä merkittävänä arvona. Kuitenkin pienen kunnan marginaalipuolueen paikallisyhdistyksessä aktiiveja on kourallinen ja tällä hetkellä hekin ovat jo lähestymässä eläkeikää. Toki kokemusta tarvitaan, mutta ihminen on kokemusmaailmaltaan subjektiivinen olento, joten käsillä oleva elämäntilanne määrittää usein ajattelua eniten. Näin ollen haluaisin vedota nuoriin ja keski-ikäisiin: aktivoitukaa, keskustelkaa ja ottakaa selvää. Teitä tarvitaan päätöksentekoon edustuksellisessa demokratiassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia, yhteiskunta, kuntapolitiikka

Työkyvyttömyyseläkkeet - Mittareita yhtenäistettävä

Torstai 23.8.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Pitkäaikaissairaiden työkyvyn arviointi ja eläkepäätösten vaikeus on herättänyt paljon keskustelua ja tunteita (SS 7.8.). Jokin aika sitten kansalaisaloitteella vaadittiin vakuutuslääkärijärjestelmän kumoamista.

Kun ihminen tulee työkyvyttömäksi, ensimmäiset 300 päivää hän on Kelan sairauspäivärahalla, jolloin sovelletaan sairausvakuutuslain mukaista ammatillista työkyvyttömyyttä eli työkykyä verrataan omaan tai tähän läheisesti verrattavaan työhön. Tämän jälkeen työkyvyttömyyden jatkuessa jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan työeläkelain mukaan, jolloin puhutaan yleisestä työkyvyttömyydestä eli kyvystä suoriutua mistä tahansa työstä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.

Nykyinen kaksiportainen järjestelmä on asianmukainen: hoitava lääkäri ei tee päätöstä merkittävästä sosiaalisesta etuisuudesta kuten sairauseläkkeestä. Tilanteen objektiivinen arviointi voi inhimillisistä syistä olla vaikeaa.

Eläkevakuutusyhtiöiden lääkärit tekevät päätökset pelkästään tehdyn lausunnon perusteella. Toimintakyvyn kuvaaminen pelkästään kuvailemalla tekstiin on erittäin haastavaa, ja hoitavien lääkärien arviointimenetelmät vaihtelevat.

Mielestäni paras ja kustannustehokkain ratkaisu työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi olisi yhdistää nykyisenlaisten erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspoliklinikoiden ja eläkevakuutusyhtiöiden toimintaa. Tällöin olisi selvät intressit arvioida vaikeimpia tilanteita nopeammin kuin nykyisessä järjestelmässä, ja arviointiin saataisiin yhtenäiset ja päätöksenteon kannalta olennaiset mittarit.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, työkyky, yhteiskunta

Monopolista penkinmerkkaukseen

Torstai 2.8.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

”En usko minäkään monopolien, julkisten tai yksityisten, autuudellisuuteen”, kirjoittaa Heikki Pärnänen, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja, Lääkäriliiton sivuilla. ”Julkisen vallan oma osallistuminen markkinoille on pidettävä rajattuna ja varattava sellaisiin tilanteisiin, joissa se on yleisen edun kannalta välttämätöntä tai yksityisiä toimijoita ei ole. Sillä on kuitenkin välttämätön rooli reilujen pelisääntöjen määrittäjänä, turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaajana sekä monien tärkeiden palveluiden järjestäjänä”, sanotaan kokoomuksen periaateohjelmassa.

Näille yhteisöille on yhteistä se, että niiden kenttäväki on sote-uudistuksen suhteen jakautunutta, vaikkakin virallinen näkemys on hallitusta tukeva. Olen samaa mieltä molempien kannanottojen kanssa, paitsi terveydenhuollon toimintaympäristössä. Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa maamme terveydenhuolto todettiin niin laadultaan erinomaiseksi kuin kustannustehokkaaksikin.

Mielestäni kaavailtu uudistus on kuin avosydänleikkaus perusterveelle ihmiselle: riskit ylittävät reilusti mahdolliset hyödyt.

Oletettu kilpailu maamme terveydenhuollon markkinassa ei paranna laatua, ehkäpä jonkinlaista potilaskokemusta kylläkin. Viime aikaisten yritysostojen myötä on olemassa suuri riski, että syntyy kahden suuryrityksen oligopoli kasvukeskuksiin, ja muualla sairaimman väestön hoitaa julkinen sektori, mikä entisestään polarisoi terveyseroja. Miten pienten palveluntuottajien asema todellisuudessa turvataan?

Olen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kanssa yhtä mieltä siitä, että ”pakotetut” maakunnat ovat teennäisiä. Maakuntien tai kuntayhtymien tulisi antaa muodostua itse parhaaksi kokemallaan tavalla, kuten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on tapahtunut.

Miten erinomaista järjestelmää voidaan parantaa? Benchmarking eli vertailukehittäminen tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Edesauttaako verinen kilpailu markkinasta tai kilpailijoiden hävittäminen ostamalla tätä vertailukehittämistä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, valinnanvapaus

Kuntataloudesta ja tulevaisuudesta ? Siilinjärvi veden varassa?

Torstai 28.6.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

28.5.2018 käsiteltiin Siilinjärven kunnanvaltuustossa vuoden 2017 tilinpäätöstä, mikä oli 1,77 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnassa siis kaikki hyvin? Mielestäni käyttötalouden etumerkki ja tulos ovat yliarvostetussa asemassa. Uudessa vuonna 2015 voimaanastuneessa kuntalaissa pyrittiin lisäämään huomiota kuntien konsernitalouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. 

Mielenkiinnosta yritin vertailla Siilinjärven, Iisalmen ja Varkauden tunnuslukuja keskenään, koska mielestäni ne painivat samassa sarjassa. Etenkin Iisalmen kanssa käydään jatkuvaa kisaa maakunnan toiseksi suurimman kunnan/kaupungin tittelistä.

Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Se kertoo, kuinka suuri osuus varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle liiketoiminta rakentuu. Osakeyhtiön konkurssiuhan on huomattu nousevan, kun omavaraisuusaste on alle 25 %. Iisalmen kuntakonsernin luku on 45%, Varkauden 38,9% ja Siilinjärven 30,2%(2016). Iisalmessa lainaa per asukas oli 4246€, meillä 5583€ ja Varkaudessa 7907€.

Näistä luvuista päätellen voisin ennustaa Iisalmen vievän voiton maakunnallisessa kilvoittelussa. Lisäksi Ylä-Savossa on synergiaa toimijoiden välillä. Haluaisin nostaa tässä esille alueen suurten yritysten esittäytymisen keväällä Helsingissä.

Sen lisäksi että kuntamme omavaraisuus on matala, on meillä kiinteistöinvestointipaineita lähivuosien aikana noin 100milj.€ verran. Tämä yhtälö vaarantaa mielestäni kuntamme itsenäisyyden. Investoinneista täytyy säästää ja jostakin täytyy löytää rahaa. Kunnantalon tarkoituksenmukaisuutta ja toteutustapaa täytyy miettiä. Kaikkien investointien tarpeellisuutta tulee arvioida nyt useaan otteeseen.

Tuoreimmin kunnanvaltuustolle esiteltiin vesilaitosten yhdistämistä Kuopion kanssa. Tuo on lainsäädännöllinen velvoite, eikä siilinjärveläisiä tai kuopiolaisia asiakkaita voida laittaa eriarvoiseen asemaan esim. maksujen suhteen. Suurempi toimija ja yhtiömuoto takaisi mielestäni turvallisuuden ja toiminnan pitkäjänteisyyden. Samalla kunnan tase vahvistuisi ja omavaraisuus kasvaisi.

Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Tällä hetkellä meidän haasteemme on taloudellinen. Tässäkin esitetystä kilvoittelusta on ehkäpä luovuttava ja pyrittävä turvaamaan kuntamme olemassaolo. Myös jokaisen asukkaan olisi hyvä sisäistää yllä olevat faktat, jotta päättäjillä olisi selkänoja mihin päätöksissä nojata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous

Maakunnat liian pieniä toteutukseen

Tiistai 5.6.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote-uudistuksesta valmistui vihdoin. Siinä löydettiin korjattavaa erityisesti tietosuoja-asioissa, valinnanvapauden aikataulutuksessa sekä maakuntien rahoituksesta. Erityisesti kiinnittäisin huomiota maakuntien rahoitukseen sekä tähän aiottuun kululeikkuriin, jonka tavoite on pitkällä aikavälillä säästää, kustannusten kasvua hilliten, 3 miljardia euroa.

18 maakuntaa on liian paljon. Toki se on parempi kuin yli 200 kuntaa ja kuntayhtymää. Maakunnan koko ja kululeikkuri muodostavat kuitenkin mielestäni mahdottoman yhtälön.

Maakunnan väestöpohja on edelleenkin liian pieni ottamaan huomioon sairastuvuuden satunnaisen vaihtelun. Jos samaan maakuntaan sattuu useampi kalliisti hoidettava sairaus, vie tämä talouden kuralle. Laitetaanko lappu luukulle rahan loppuessa? Terveydenhuolto on kuitenkin perustuslain määräämää toimintaa, jonka on toimittava ympäri vuorokauden ja vuoden.

Myös valinnanvapauden hyöty mahdollisena kilpailun edistäjänä ja prosessien tehostajana jää todennäköisimmin saavuttamatta osin juuri markkinoidemme ”pienuuden” vuoksi.

Jos sote menee eduskuntakäsittelystä läpi, niin toteutus todella ratkaisee, nimittäin sen, mitkä maakunnat sulautetaan toisiin. Todennäköisesti maakuntien lopullinen määrä tulee olemaan lähellä kokoomuksen ehdottamaa viittä eli nykyistä erityisvastuualuejakoa. Toivottavasti prosessi ei vain käy potilaille ja veronmaksajille liian kalliiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto

Politiikka - Liikkeessä, mutta mihin suuntaan?

Torstai 3.5.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Kotimaisen politiikan tuorein käänne oli Harry ”Hjallis” Harkimon ero Kokoomuksesta sekä hänen osallisuutensa uudessa Liike Nyt -liikkeessä. Tämä oli jatkumoa hänen kritiikilleen Kokoomuksen linjaa kohtaan. Suuri syy uuden liikkeen synnylle oli ajatus poliittisen järjestelmän toimimattomuudesta ja vallan keskittymisestä sisäpiiriin. Yhtenä esimerkkinä tästä hän käytti 2015 syntynyttä ”lehmänkauppaa” maakunta-sote.

Mielestäni Harkimon kritiikissä on perää. Poliittinen järjestelmämme perustuu itsenäisyytemme alkuaikoihin. Myös viime aikoina monessa mukana olleen ay-liikkeen kulta-ajoista on kohta jo ihmisiän verran. Yhteiskunta ja erityisesti työelämä on muuttunut radikaalisti. Teollisena aikakautena syntynyt johtamisjärjestelmä linjaorganisaatioineen on vanhentunut. Johtamisen tulisi keskittyä entistä enemmän asiantuntijoiden ja verkostojen johtamiseen. Luottamus on avainsana tässä viitekehyksessä, perustuuhan koko talousjärjestelmämme luottamukseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ei missään vaiheessa ole herättänyt luottamusta. Pirullinen ongelma muuttuu alati, mutta silti sen ratkaisu lähtee tiettyjen muuttujien kiinnittämisestä. Esimerkiksi kapitaation olisi lähtökohtaisesti pitänyt pohjata sairastamisriskiin. Valinnanvapauspilotit perustuvat kaikista yksilöistä saatavaan samaan korvaukseen. THL kuitenkin lanseerasi tuoreesti, jo pitkään asiantuntijoiden penäämän, paljon kohua tyhjästä mediassa nostaneen, riskikapitaation. Näin ollen pilotin ja lopullisen tilanteen ansaintalogiikat ovat palvelujentuottajien kannalta täysin erilaiset. Ennusteitä on näin ollen mahdotonta tehdä.

Olen Harkimon kanssa eri mieltä erityisesti kahdesta asiasta. Ensinnäkin todellinen muutos lähtee yksilöstä/organisaatiosta sisäsyntyisesti. Toisena Kokoomus on tähän muutokseen kyvykkäin puolue niin tiedollisin kuin vuorovaikutuksellisin mittarein.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, sote, valinnanvapaus

Vappupuhe Siilinjärven torilla

Tiistai 1.5.2018 - Arttu Pöyhönen

Hyvät siilinjärveläiset ja mahdollisesti muukin paikalle eksynyt Vappukansa.

Olen Arttu Pöyhönen, 1. kauden kunnanvaltuutettu Kokoomuksen riveistä. Vappu on erityisesti työväen juhla, mutta haluaisin nostaa esiin kansamme hyvinvoinnin kannalta tärkeän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, mikä koskettaa jokaista vauvasta vaariin.

Lähdin ehdolle viime vaaleissa, koska koin turhautumista liittyen sote-uudistuksen uutisointiin ja omasta mielestä vajaavaiseen kommunikaatioon, kaikki kun tahtovat olla sekaisin asiasta. Tähän SOTEen en ennätä itse vaikuttamaan, mutta toivon että jatkossa voin olla myös itse myötävaikuttamassa kyseisenlaisiin muutoksiin. Ihmiselämässä puhutaan kehityskriiseistä noin 3-4 vuoden välein mitä kautta yksilö kehittyy ihmisenä, onkohan näin myös yhteiskunnassa?

Poliittisessa kentässä ja erityisesti puolueessamme Kokoomuksessa SOTE-uudistus jakaa mielipiteitä. Elina Lepomäen ja Jan Vapaavuoren mielipiteitä on kuultu harva se päivä tiedotusvälineissä. Mielestäni tämä kertoo Kokoomuksen vahvuudesta modernina puolueena ja erityisesti puolueen jäsenten itsenäisestä ajattelusta.

Olen valmistunut lääkäriksi 2014, olen työskennellyt kaikilla suomalaisen terveydenhuollon tasoilla ainakin jossain määrin ja koen että olen jonkinlainen kokemusasiantuntija asiassa. Haluaisin tässä vaiheessa lainata lukuja terveydenhuoltomme Laadusta ja kustannustehokkuudesta Pekka T. Jaatisen mielipidekirjoituksesta tammikuulta Länsi-Suomi -lehdestä

https://ls24.fi/artikkelit/suomen-terveydenhuollon-laatu-ja-kustannustehokkuus

Lääkärinä ja poliitikkona voisin siis kysyä, mikä on suunnitteilla olevan historian mittakaavassa jättiläismäisen uudistuksen tarve ja ennuste? Lääketieteessä hoitotoimenpiteitä tehdään useimmiten yksi kerrallaan, jotta pystytään arvioimaan niiden vaikutusta potilaaseen. Miksi yhteiskunta täytyy muuttaa ennennäkemättömällä nopeudella, kun mielestäni tilanne ei tällaista edes vaadi?

 

Sote-uudistuksen tavoitteena on:

-kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,

-parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta

-hillitä kustannuksia. 

 

Omien käytäntöön ja terveydenhuollon rakenteiden tuntemukseen pohjautuvien kokemuksieni sekä monien asiantuntijoiden mukaan tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Palvelujen saatavuus tulee parantumaan, mutta Ruotsin esimerkkiin pohjaten vain kaupungeissa ja tiheään asutuissa taajamissa.

Kommunikaatio uudistukseen liittyen on ollut ala-arvoista. Kukaan ei tunnu tuntevan kokonaisuutta. Lääkäritkin ovat täysin pihalla uudistuksen luonteesta, puhumattakaan tavallisista kansalaisista. Esimerkiksi ihmistä seuraavan rahamäärän olisi jo lähtökohtaisesti pitänyt perustua sairastuvuuteen. Tällöin avautuvilla kilpailluilla markkinoilla syntyy motiivi todella hoitaa sairaitakin. Valinnanvapauskokeilut kuitenkin perustuvat kaikista maksettavaan yhtäläiseen korvaukseen ja edellä kuvattu malli tuotiin julkisuuteen vasta aivan viime viikkoina.

Erityisen huolissani viime päivien uutisoinnin perusteella olen KELAn järjestämän psykoterapian tulevaisuudesta: tämä on suunnitteilla siirtää maakuntien vastuulle ilman korvamerkittyä rahaa. Pelkään että talouden kurjistuessa tämä järjestelmä rapautuu.

Viime vuonna 36 000 suomalaista sai psykoterapiaa Kelan kuntoutuksena. Kaikkien kuntoutuspäätökset tehtiin yhdenmukaisilla kriteereillä. Kela on lain mukaan korvannut 16–67-vuotiaille työ- ja opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi, jos mielenterveydenhäiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.

Suomalainen neuvola on myös kansainvälisesti todettu laadukkaaksi.

Keskisuomalaisessa 27.4.2018 haastateltu lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pelkää asiakassetelin romuttavan laadukkaan lähineuvolatyön ja vaatii lähineuvolan turvaamista lailla.

Sote-uudistus olisi siirtämässä äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolan palvelut kunnilta maakuntien liikelaitosten järjestettäväksi 1.1.2020 alkaen.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan riskinä on, että asiakasseteli avaa kilpailun asiakkaista, markkinat jakavat perheet ja tämä heikentää neuvolan kattavuutta ja laatua.

 

Edellä esittämäni tosiasiat ja huolet huomioiden olen sitä mieltä, että nykyistä järjestelmää tukemalla ja resursseja oikein kohdentamalla ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista tehostamalla voitaisiin päästä uudistuksen tavoitteisiin todennäköisemmin kuin tämän hetken ehdotelmalla.

 

Lääkärin tärkein ohjenuora on itsensä Hippokrateen lausuma:

Primum est non nocere  -  Tärkeintä on olla vahingoittamatta.

Olen vaikeina hetkinä usein miettinyt mitä se tarkoittaa. Mielestäni se tarkoittaa kahta asiaa.

Jos et tiedä mitä teet, niin älä tee mitään. Ja vaikka aikomuksesi olisi hyvä ja luulet tietäväsi mitä teet, koita ennakoida tarkasti tekojesi vaikutuksia, sillä tärkeintä on vahingoittamatta.

Mutta mikä onkaan poliitikon tärkein ohjenuora? Ennen seuraavaa SOTE 2.0 haluan selvittää sen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, valinnanvapaus

Sisäilmaongelmista eroon järkevästi?

Torstai 19.4.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

23.4.2018 järjestetään kunnanvaltuuston seminaari, missä on tarkoitus käsitellä myös kuntakiinteistöihin liittyviä kysymyksiä. Teknisessä lautakunnassa on viime aikoina käsitelty huomattavassa määrin kunnan kiinteistöjen tilannetta. Luonnollinen korjaustarve sekä erityisesti sisäilmasto-ongelmat luovat jatkuvaa painetta ratkaisujen löytämiselle. Väistötiloiksi tarkoitettuja viipaleita hankitaan koko ajan, näiden arvioitu kustannus kunnalle tulee olemaan miljoonia euroja vuodessa. Toimitilaohjelmassa on mainittu kiinteistöjen korjausvelaksi noin 25,7 miljoonaa euroa (5/2017) ja tämä summa sisältää käytännössä vain luonnollisen korjaustarpeen, ei sisäilmasto-ongelmien aiheuttamia kustannuksia. Askeleita oikeaan suuntaan ongelman ratkaisemiseksi on otettu. Rakennuskanta on salkutettu suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi ja esim. leasing-sopimuksin on pyritty välttämään kunnan velkaantumista tilanteessa.

Nykymaailmassa tiedon määrä on lähes rajaton. Ongelmana on ihmisen kyky omaksua tietoa, määrittää olennainen tieto ja suhteuttaa tämä tieto omaan aiempaan tietämykseensä. Itse koin tuoreesti hämmästyksen tutustuessani kunnan kiinteistöjen tilanteeseen. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu tekee erinomaista työtä, mutta hänkin on vain yksi mies ja hänen toimenkuvaansa kuuluu erittäin paljon muutakin kuin vain sisäilma-asiat. Oma käsitykseni oli, että kunnan toimitilainvestointisuunnitelma 2018-2025 olisi laajan selvittelyn ja strategisen pohdinnan tulosta. Todellisuudessa se on virkamiehen laatima kehyssuunnitelma. Esimerkiksi viimeisimmässä teknisen lautakunnan kokouksessa teimme päätöksen kunnantalon väistötiloista viipaleratkaisuun. Investointisuunnitelmassa kunnantalo on vuorossa vuonna 2022. Toki koulut ja päiväkodit ovat prioriteetti, mutta viipaleiden vuosikustannukset huomioiden kunnantalon kohtalo tulisi määrittää nopeasti.

Sisäilmaoireet voivat ihmisestä riippuen aiheuttaa vaikeitakin ärsytysoireita ja pahimmillaan aiheuttaa väliaikaista työkyvyttömyyttä. Usein kuitenkaan koetut oireet eivät korreloi kiinteistöjen kuntoa. Kunnan sisäilmatyöryhmän jäsenistöstä lähes puolet koostuu työsuojeluvaltuutetuista. Tämä mielestäni ylikorostaa henkilöstön subjektiivisia kokemuksia. Henkilöstön oireistoa täytyy selvittää, mutta se tulee tehdä yksilöille kohdennetuilla kyselyillä eikä ”huutoäänestyksin”.

Sisäilma-asiat ovat monimutkaisia terveydellisiä, psykologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Poliitikkojen tehtävä on luoda suuret linjat. Woodhope Village -hankkeeseen on palkattu konsulttiapua. Mielestäni kunnan kiinteistöt ovat kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden kannalta erittäin tärkeitä. Pitäisikö tämän ongelman pitkäaikaiseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisemiseksi käyttää asiantuntevaa ulkopuolista rakennus- ja sisäilma-asiantuntija apua?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallispolitiikka, kiinteistöstrategia, sisäilma

Sote-valinnanvapauden ongelma

Torstai 12.4.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö on mennyt tuoreesti eduskunnan valiokuntien käsittelyyn ja lait on tarkoitus hyväksyä noin parin kuukauden kuluttua. Aiemmin laaja valinnanvapaus, mikä olisi siis käsittänyt erikoissairaanhoidon, kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Puolueessani Kokoomuksessa valinnanvapaus on jakanut mielipiteitä, kuten Elina Lepomäen ja Jan Vapaavuoren kommenteista on voinut huomata.

Perusterveydenhuollon valinnanvapaudessa on edelleen samankaltainen perustuslaillinen ongelma kuten laajemmassakin ehdotelmassa. Jos palveluntuottajan korvaus perustuu pelkästään päälukuun, eikä sairastuvuuteen ja sen riskiin, ei tämä ongelma poistu.

Suomi on maantieteellisesti laaja valtio. Tämä on johtanut rakenteellisiin eroihin ja erityisesti haja-asutusalueilla väestö on keskimäärin iäkkäämpää ja sairaampaa. Jos valinnanvapaus toteutuu tämän hetken mallilla, yksityisten palveluntuottajien intressinä on perustaa sote-keskuksia kasvukeskuksiin, missä väestö on keskimäärin terveempää ja palveluntuottajien mahdollisuus tuottaa voittoa on suurempi. Toisaalta maakuntien liikelaitosten vastuulle jää tällöin palveluiden tuottaminen haja-asutusalueilla. Tämä luo painetta keskittää sote-keskuksia kustannusten säästämiseksi, yhdessä siis sote-keskuksissa vaadittavan erikoissairaanhoidon läsnäolon kanssa. Näin todennäköisimmin haja-asutusalueiden palvelut karkaavat kauemmaksi asukkaista. Edellä kuvattua tukee mielestäni Ruotsin esimerkki sekä esim. tuoreesti uutisoitu Ylä-Savon valinnanvapauskokeilu. Rautavaaralla, mikä on Suomen sairain kunta, yksi yksityinen palveluntuottaja ilmoittautui tuoreesti tarjoamaan palveluita. Näkisin tuon itse lähinnä pilottina kuin merkittävänä läsnäolona tässä vaiheessa.

Suomalaisille paras ratkaisu olisi saattaa maakunnat käyntiin suunnitellun mukaisesti. Valinnanvapauden suhteen näkisin parhaaksi määrätä aikalisä. Haluaisin nähdä, että valinnanvapaus toteutettaisiin emeritusprofessori Martti Kekomäen ehdotelmaan perustuvana: tämä huomioisi väestön sairastuvuuden vaihtelun jakamalla ihmiset satunnaisjoukkoihin, näin sote-keskukset eivät voisi maantieteellisen sijaintinsa perusteella ”valita” potilaitaan.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, valinnanvapaus

Apteekkialan vapauttaminen - normien ja viimeisten norsunluutornien purkutalkoista

Keskiviikko 28.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Keskusteluun nostettiin jälleen tuoreesti apteekkisääntelyä pohtivan selvitysryhmän työ ja erityisesti tämän vetäjä Liisa Hyssälä oli runsaasti esillä. Näkisin että tämä on jatkumoa hallituksen normienpurkutalkoille. Toisaalta apteekkien monopolia halutaan rikkoa. Ongelma tilanteessa on täysin sama kuin SOTE-uudistuksen kanssa: lääketieteeseen yleisesti on vaikea soveltaa markkinatalouden oppeja.

Apteekit ovat mielestäni itsekin syypäitä tilanteeseen. Katteiden pienentyessä apteekit ovat laajentaneet tuotevalikoimaansa kosmetiikkaan ja useissa apteekeissa myydään myös ”epäilyttäviä” tuotteita, hyvänä esimerkkinä korvavalot. Mielestäni tämä syö merkittävässä määrin alan uskottavuutta. Lääkkeiden valmistus on myös merkittävästi vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana, tarkoittaen että apteekkien henkilökunnan osaamistarve tältä osin on vähentynyt.

Mikäli apteekkien omistajuuspohjaa halutaan avata kilpailulle, en näe siinä oman tietämykseni pohjalta ongelmaa. Lähestyn kilpailun vapauttamista kliinistä työtä tekevän lääkärin näkökulmasta. Niin pitkään kun koko Suomen kansalle ei opeteta farmakologiaa, en haluaisi vapauttaa lääkkeiden saatavuutta ilman kontrollia.

Keskimääräinen ihminen kun ei ymmärrä parasetamolin ja ibuprofeenin haittavaikutusprofiilin eroja. Edelleen vastaanotolla kuvautuu, että käytetyin lääke kipuun ja kuumeeseen on jatkuvasta potilasohjauksesta huolimatta ibuprofeeni. Jos tämän saanti vapautetaan, montakohan vatsahaavaa tai verenvuotoa tulee lisää? Tämä on vasta räikein esimerkki. Entäpä muiden lääkkeiden ja luontaistuotteiden vaikutukset esimerkiksi munuaisiin ja maksaan?

Aina Inkeri Ankeisen sanoin: ”Onko kaiken aina pakko muuttua?” Varsinkin kun vallitseva tilanne on hyvä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, talous

Aktiivimalli - Yritystä, mutta paljon porua pienestä

Lauantai 10.3.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Globalisaatio on avannut kansainväliset markkinat. Sillä on ollut osin myönteisiä vaikutuksia, mutta päällimmäisenä suomalaiset muistavat ehkäpä paperiteollisuuden Kiina-ilmiön eli teollisten työpaikkojen karkaamisen halvemman työvoiman maihin.

Digitalisaatio mahdollistaa monia asioita ja on helpottanut arkipäivän elämää. Samalla välimatkat ovat menettäneet merkityksensä. Perinteiset työt vähenevät koko ajan. Samoin asiantuntijatyön suorittaminen ei vaadi enää perinteistä työn fyysistä ympäristöä.

Sosiaaliturva- ja ammattiyhdistysjärjestelmämme on vanhentumassa murroksen myötä. Kulut kasvavat ja yleissitovuus ei ole realismia. Tuore aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua ja tekojakin. Edellä kuvaamani ilmiöt huomioiden toteaisin, että aktiivimalli on väärä ratkaisu väärään ongelmaan. Miten työttömiä aktivoidaan, kun perinteiset työpaikat häviävät?

Toisaalta malli on mielestäni yritys oikeaan suuntaan. Ovatkohan kaikki SAK:n jäsenet ja kansalaisaloitteen allekirjoittaneet todella tutustuneet sisältöön?

Toisaalta, olisiko aika miettiä perustuloa? Oikeistolaisena olin alkuun ajatusta vastaan, mutta vuosien varrella ja ymmärryksen lisääntyessä se alkaa kuulostaa asianmukaisimmalta ratkaisulta murroksessa olevaan maailmaan. Tulemme pärjäämään globaalissa kilpailussa vain uudistamalla radikaalisti yhteiskuntaamme ja ajattelutapaamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, työ, globalisaatio, digitalisaatio

Katseet kohti 2025

Torstai 8.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

"Niin on ollu, ja niin on aina oleva, mä seison omieni puolella?" (-Profeetat)
26.2.2018 Siilinjärven kunnanvaltuustossa äänestettiin tuoreen kuntastrategian hyväksymisestä. Toni Juvonen (vihr.) ehdotti strategian palauttamista valmisteluun. Näkisin pääasialliseksi syyksi tuon taustalla olleen kommunikaation vajaavaisuuden: isolla osalla valtuustosta oli käsitys, että asian tiimoilta pidettäisiin vielä seminaari ennen strategian hyväksymistä.

Itse pidin puheenvuoron, missä tuin Juvosen ajatusta. Sinällään ryhmässämme ajateltiin, että keskustelua strategian ympärillä olisi hyvä jatkaa. Strategiassa on hyviä komponentteja ja mielestäni se on edennyt selvästi vanhasta. Esitin tavoitteiden mitattavuuden parantamista ja erityisesti kunnan vision, eli päämäärän tai paremminkin unelman, täsmentämistä. Hyväksytyssä strategiassa ”Visio 2025 Siilinjärvi –
Vahva ja Vastuullinen, Elinvoimaa, Hyvinvointia, Yhteistyökykyä”.


Tavoitteeni ehdottamallani visiolla oli vastuun ja tuloksellisuuden liittäminen kunnan toimintaan, mitä voidaan verrata satojen miljoonien liikevaihdon omaavaan yhtiöön: ”Visio 2025 – Siilinjärvi on maakunnan toiseksi suurin kunta, missä on alueen paras työllisyys ja Suomen tyytyväisimmät asukkaat”. Myönnän että olin liikkeellä viimeisellä hetkellä, mutta ajatus kypsyi minulle tuoreesti ja julkaisin tuon vilpittömästi
kunnan etu mielessäni. Alkuperäinen visio voitti äänestyksessä 24-19.

Minulla on aina ollut elämässäni tavoitteita, joita olen seurannut ja mitkä ovat ajaneet minua eteenpäin. Henkilökohtainen tavoitteeni politiikan saralla vuoteen 2025 on kerätä kokemusta ja oppia. Olen saanut Kokoomus-ryhmässä erittäin lämpimän vastaanoton ja uskallamme sekä saamme olla asioista myös eri mieltä. Tärkein tavoitteeni on olla nostamassa puolueemme kannatusta ja purkaa vallitseva yhden suuren puolueen ylivalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallispolitiikka, strategia, visio

Sote - uhka vai mahdollisuus?

Torstai 1.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Osallistuin 19.2.2018 Siilinjärven Keskustan järjestämään keskustelutilaisuuteen: Sote-uudistus, uhka vai mahdollisuus. Tilaisuudessa Siilinjärven sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen piti kriittisen alustuksen aiheesta. Hän kertoi erityisesti sote-henkilöstön epävarmuudesta liittyen valmisteluun. Lisäksi hän nosti esiin Siilinjärven niukan aseman maakunnallisessa sote-valmistelussa: Kuopio-Iisalmi-Varkaus -akseli kun tahtoo jyrätä, vaikka Siilinjärvi on maakunnan perintöprinsessa.

Samassa tilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko välitti terveiset Arkadianmäeltä. Itse esitin tilaisuudessa erityisen huoleni sote-uudistuksen valmisteluun liittyen: Lääketieteellisestä näkökulmasta palveluntuottajien pitäisi yhdistää toimintatapojaan. Toisaalta kun kilpailu perusterveydenhuollon potilaista kiihtyy, koettavat palveluntuottajat erottautua toisistaan erinäisin tavoin. Miten tämä ristiriita ratkaistaan järkevästi ja kustannustehokkaasti? Ministeri sivusi vastauksessaan lähinnä ICT- eli tietoteknisiä ratkaisuja. Sinällään tämä on väline yksittäisten potilaiden hoidon jatkuvuuden suhteen, muttei vastaus kysymykseen. 

Omat kommenttinsa esitti myös maakuntajohtaja Marko Korhonen. Hänen mukaansa 1.1.2020 maakunta- ja sote-uudistus on prototyyppi-vaiheessa, lähinnä tämä vertaus viittaa mielestäni jatkuvaan kehittämiseen. Mutta haluammeko tuoda prototyypin terveydenhuoltomme etulinjaan? Vertaisin terveydenhuoltoa asiassa puolustusvoimiin. Molemmissa instituutioissa pyritään protokollien avulla välttämään yksilön virheitä. Armeijassa pelataan varman päälle, uutta teknologiaa omaksutaan hyvin hitaasti ja harkiten. Tätä kirjoittaessani Kanta-arkistossa oli 20.2. yhdeksän tunnin käyttökatko. Häiriöherkkä ICT-järjestelmä, kilpailu käytännössä ennen kilpailemattomilla markkinoilla ja organisatorinen uusjako ennenkuulumattomalla nopeudella. Toivotaan parasta, pelätään pahinta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, johtaminen

Vanhemmat kirjoitukset »