Koronarokotteiden tullessa on noussut valtaisaa, jopa ennennäkemätöntä keskustelua rokotteiden turvallisuudesta. Toisaalta ihmisiin yritetään vedota poliitikkojen tai julkisuuden henkilöiden toimesta itsensä ja muiden suojaamiseksi.

Esimerkkinä Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kirjoitti Iisalmen Sanomien Vapaa sana -palstalla: ”Riittävän suuri rokotettu väestö suojaa myös heitä, jotka eivät perustellusta syystä ole voineet rokotetta ottaa” (IS 12.12.).

Asia on oikea mutta argumentti on väärä. Todennäköisesti alkuvaiheen rokotteet suojaavat, toisin kuin aiemmat muiden tautien rokotukset, taudin vaikeammalta muodolta, eivät itse infektiolta. Näin ollen rokotus suojaa vain ottajaansa.

Itse lähden siitä ajatuksesta, että terveenä aikuisena riskini saada sairaalahoitoa vaativa korona- infektio on joidenkin prosenttien luokkaa. Huomioiden jo rokotteista kertynyt tieto, haittojen ilmaantuvuus on korkeintaan promillen tai tuon kymmenesosien luokkaa.

Tuolla matematiikalla ainakin itse otan rokotteen, jälkikasvulleni tilanne saattaa olla toinen.

Poliitikot voisivat tällä hetkellä keskittyä korkeimman epidemia-huipun ja tulevan joulun vuoksi arvioimaan mahdollista korkean ilmaantuvuuden alueiden sulkemista eli valmiuslain käyttöönottoa, että ensi vuonna rokotteesta olisi vielä hyötyä.