Perhelääkärijärjestelmästä - Lääkäri Arttu Pöyhönen kirjoittaa, että terveydenhuollon uudistuksessa maali puuttuu: "Tällä hetkellä hapuilemme pimeässä"

Sunnuntai 31.10.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Savon Sanomien mielipidepalstalla on jo useampaan otteeseen kaivattu oma- tai perhelääkärijärjestelmää Suomeen. Viimeisimmässä kirjoituksessa emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen totesi, että tuon mahdollistaisi lääkärien ammatinharjoittajuus, eikä se tässä ideologisessa asenneilmapiirissä ole realismia (SS 26.10.).

PERHELÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄSSÄ on paljon esteitä voitettavaksi, vaikka näenkin, että se olisi erinomainen tapa järjestää perusterveydenhuollon palveluita. Se vaatisi täydellistä poliittista asennemuutosta kansalliseen, vakuutuspohjaiseen järjestämiseen.

Toki jo tällä hetkellä ”vakuuttajana” toimii Kela, joka toimisi tuona myös jatkossa. Finanssialan mukaan 1 264 000 suomalaisella oli vuoden 2020 lopussa yksityinen sairauskuluvakuutus, joka oli otettu joko aikuiselle itselleen tai lapselle tai jonka työnantaja oli ottanut työntekijälleen. Mitähän vakuutusyhtiöt tähän asiakaskatoon tuumaisivat?

TOISAALTA yksityisillä palveluntuottajilla on merkittävä markkina-asema työterveyshuollon sairausvastaanoton, julkisten palveluiden ulkoistusten sekä yksityisen sairaanhoidon kautta, vaikkakin tätä asemaa yritetään jatkuvasti horjuttaa vallassa olevan ideologian toimesta.

Tällä hetkellä valmistellaan yksityisen hoidon Kela-korvausten alasajoa. Laskelmien mukaan se siirtäisi esimerkiksi hammashoidossa 100 000 – 200 000 ihmistä jo valmiiksi ruuhkautuneisiin julkisen hammashoidon jonoihin. Näin julkisin varoin katettava kustannus vain nousee ja ihmisten valinnanvapaus kaventuu.

SUURISTA PALVELUNTUOTTAJISTA ja yksiköistä on myös hyötyä: terveydenhuollon ammattilaisten koulutus sekä hoito- ja palveluketjujen yhtenäistäminen on näin helpompaa ja tehokkaampaa kuin siinä tilanteessa, että kaikki lääkärit olisivat vielä suuremman katto-organisaation ammatinharjoittajia.

Asia on erittäin monimutkainen, ja tulevaisuuden ratkaisujen luomiseksi täytyy tuntea mennyt ja olemassa oleva, ja kaikkeen tähän täytyy liittää taloudelliset intressit ja lainsäädäntö.

Mielestäni helpoin tapa olisi terveyskeskusten omalääkärijärjestelmän uudelleenlämmittely resursseja ja työehtosopimuksia muokkaamalla.

JOTAKIN TÄYTYY kuitenkin tehdä, sillä käsillä oleva hyvinvointialueuudistus ei itsessään tule muuttamaan asiakasrajapinnan toimintoja vaan hallintoa ja rahoitusta terveydenhuollon taustalla. Suurin ongelma koko terveydenhuollon uudistuksessa on mielestäni vision eli maalin puuttuminen. Mihin haluamme päätyä? Tällä hetkellä hapuilemme pimeässä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka, sote

Iisalmelainen lääkäri Arttu Pöyhönen kertoo täsmälliset prosentit, miten rokottamattomuus ja rokottautuminen vaikuttavat

Perjantai 27.8.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime viikkoina koronatartunnat ovat olleet nousussa. Toki nousu on tasoittunutkin. Samoin tehohoidossa olevien määrä on säilynyt maltillisena verrattuna aiempiin tartuntapiikkeihin. Tämä johtuu rokotteiden erinomaisesta tehosta ehkäistä sairaalahoitoa vaativia korona-infektioita.

Yhdysvaltain tautikeskuksen tutkimuksissa covid-19-tapaukset ilmenivät 94,1–99,85-prosenttisesti vaillinaisesti rokotetuilla, ja tautiin kuolleista heitä oli 96,91–99.91 prosenttia (Kates ym. 2021).

65–74-vuotiailla Pfizerin ja Modernan täydellisillä rokotteilla sairaalahoitoa ehkäisevä vaikutus oli 96 prosenttia, ja yli 75-vuotiailla näiden rokotteiden teho oli 91 prosenttia ja 96 prosenttia (Moline ym. 2021).

Suomi on pärjännyt pandemiassa varsin hyvin. Ongelmia on ollut erityisesti tiedottamisessa, rajoitusten kohdentamisessa ruohonjuuritasolla ja rajoitusten oikeudenmukaisuuden kokemuksessa. Ainakaan itselläni ei ole selvää kuvaa suunnitelluista toimenpiteistä ja yhteiskunnan sopeutumisesta pandemian loppuvaiheeseen.

Koronapassi-idea on kopioitu muualta ja on valmiiksi vanhentunut. Se olisi ollut erinomainen tapa ylläpitää markkinataloutta pandemian alkuvaiheessa mutta olisi vaatinut merkittävää testauskapasiteettia ja -nopeutta.

On toivottavaa, että kaikki rokottautuvat, jolloin rokotetodistukset ovat tyhjän pantteina. Toisaalta rokotetutkin voivat levittää tautia. Rokotteen teho huomioiden ei ole järkevää vaatia tulevaisuudessa negatiivista testitulosta sosiaaliseen toimintaan, koska tämä on kustannustehotonta ja sitoo resursseja huomattavasti.

Yhteiskunnan kannalta järkevintä olisi rokottaa ihmiset nyt mahdollisimman nopeasti ja tämän jälkeen antaa taudin läpäistä populaatio. Tämä sallisi mahdollisimman nopean paluun tavalliseen elämään.

Vaatimuksena on vain koronapelon voittaminen ja luotto länsimaiseen tieteeseen. Olemmeko tähän valmiita?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta, terveydenhuolto, korona

EU:n elvytyspaketti - ei yksinkertaista ratkaisua

Tiistai 11.5.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Politiikan toimittaja Erno Laisi (SS 9.5.) käyttää Näkökulma-artikkelissa Kokoomuksesta lempinimeä sekoomus, liittyen EU:n elvytyspakettiin liittyvään päätöksentekoon puolueessa. Se johtuu hänen mukaansa johtajuusvajeesta.

Elvytyspakettikeskustelu tuo mieleeni Dunning-Kruger-efektin eli ylivertaisuusvinouman: mitä vähemmän yksilö tietää, sitä helpompi hänen on tehdä ratkaisu asiasta.

Juuri niistä syistä, joita toimittaja Laisi kuvaa sekoiluksi, itse olen kokoomuslainen. EU:n elvytyspaketti on äärettömän kompleksi kokonaisuus, mihin ei ole yksinkertaista ratkaisua. Toki helppoa on tehdä yksinkertainen laskutoimitus mitä annetaan ja mitä saadaan ja näin todeta paketti kannattamattomaksi. Toisaalta luterilaiseen velvollisuusetiikkaan pohjautuen Etelä-Euroopan lepsuilijoiden tukeminen ei ole hyväksyttävää. Ymmärrän hyvin nämä kriittiset kannat ja joka tapauksessa jatkossa EU tulee olemaan identiteettikriisissä, mitä Suomen tulee aktiivisesti olla ratkomassa.  

Itse ajattelen että paketin hylkääminen nyt tarkoittaisi jatkossa Suomen eroa EU:sta. Brexitin vaikutukset Britannian vientiin ovat olleet merkittävät ja suhteutettuna Suomen talouteen vaikutukset olisivat jo vuodessa merkittävämmät kuin tukipakettiin liittyvät vastuut pitkässä rahoituskehyksessä.

Kokoomuksen ajamat lisäykset valtionvarainvaliokunnan mietintöön, käytännössä paketin poikkeuksellisuudesta ja kertaluonteisuudesta, olivat erinomaiset ja näen että paketin hyväksyminen näillä ehdoilla on Suomen edun mukaista.

Politiikantoimittaja kaipaa johtajuutta. Tarvitaan moninäkökulmaisempaa arviointia, mitä Petteri Orpon ja Kokoomuksen toiminta asiassa mielestäni osoittaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, talous, politiikka, yhteiskunta

Politiikka - tunne järkeä edellä?

Torstai 6.5.2021 - Arttu Pöyhönen Töllötin

Töllöttimessä puolueet ovat esittäytyneet yksi kerrallaan. Näissä ne ovat pyrkineet tuomaan esille omia tulokulmiaan asioihin. Alun perin itsekin lähdin politiikkaan selvittääkseni: mikä on politiikan tarkoitus? Luulen että olen sen ainakin osin ymmärtänyt ja ehkäpä siksi myös lievästi pettynyt. Lyhykäisyydessään poliittisessa päätöksenteossa virkamiehet keräävät, analysoivat ja tuottavat tietoa, miltä pohjalta kansan valitsemat edustajat tekevät kansaa koskevia päätöksiä. Mitä ylemmälle tasolle mennään, sitä monimutkaisemmiksi ja eturistiriitoja sisältäviksi asiat muodostuvat. Ehkäpä yleisesti myös poliitikoilta vaaditaan liikaa yksityiskohtien tuntemusta, huomioiden että heidän tarkoituksensa on päättää asioista kansan edustajina, ei asiantuntijoina. Itse myönnän kuuluvani asiantuntijavallan eli teknokratian kannattajiin.

Esimerkkinä voisin nostaa tuoreen kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän äänestysesityksen 11-1 äänin sen puolesta, että koronarokotuksia painotettaisiin pahimmille tautialueille. Tämä on tieteelliseltä ja lääketieteelliseltä kannalta selvästi kannatettava esitys, mihin ei kuitenkaan heti tartuttu. Mikäli näin tehtäisiin, se olisi vasten monien tasavertaisuuskäsitystä. Ihminen on itsekäs eläin, minkä tärkein tehtävä on eloonjäänti. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Jos rokottamalla esim. maahanmuuttajalähiöitä Helsingissä ehkäistään viruksen muuntautumista, on se kaikkien etu.

Asiat ovat täysin riippuvaisia katsontakannasta ja siitä moniako ihmisiä mahdolliset eduista luopumiset koskevat. Suurimman osan mielestä on täysin tasavertaista että 15,4% tulonsaajista maksaa 54,6% tuloveroista(veronmaksajat 2019) ja että työssäkäyviltä voidaan aina vain lypsää lisää, pelkillä paikallaan junnaavilla ideologioilla tasavertaisuuden nimissä.

Puolueet ovat lopulta eduntavoittelun ilmentymiä viitekehystensä etujen puolustajina. Toisaalta ne ovat toistensa vastavoimia Newtonin III lain mukaisesti ja toimivassa demokratiassa ne varmistavat yhteiskunnan tasapainon. Näkisin että monissa asioissa olisi kuitenkin kansan edun mukaista, että politiikka laitettaisiin syrjään ja tehtäisiin asiat virkamiesjohtoisesti. Tärkeimpänä esimerkkinä ehkäpä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikä jäänee tälläkin kertaa puolitiehen, mikä loppuviimeeksi lienee kaikkien edun mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Kuntataloudessa keinoja on monia

Maanantai 3.5.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Iisalmen Sanomat

Kuntavaalien alla on nostettu lehdissä esille vaalikoneiden vastauksia ja niiden jakaumaa. ”Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden karsiminen” -kysymys on erittäin mustavalkoinen ja ideologisia jakolinjoja provosoiva. Itse lähestyn asiaa siten, että veronkorotuksille ei ole sijaa, jos työntekoon halutaan kannustaa. Niin valtakunnan kuin paikallispolitiikassa vasemman laidan kannattamat veronkorotukset ovat liian helppo vaihtoehto. Vanha sananlasku ”Pakko on paras muusa” on mielestäni erinomainen. Veronkorotukset ovat mielikuvitukseton, turvallinen ja toisaalta kannustavuutta tappava keino talouden tasapainottamiseen.

Nostaisin esille omalta osaamisalueeltani esimerkin. Iisalmen kaupunki maksoi vuonna 2020 valtiolle yli 1 400 000 € työttömyyden aiheuttamia sakkomaksuja. Hallituksen ja STM:n lanseeraaman Työkykyohjelman tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Käsitykseni mukaan ajatuksena on perustaa valtionyhtiö, mikä palkkaisi osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä. Oma näkemykseni on, että tällainen työllistäminen ei tue pitkällä aikavälillä työllisyyttä. Tarvittaisiin Lean-prosessimaista imuohjausta vapaille työmarkkinoille. Toisin sanoen työpaikkoja tulisi luoda kasvun avulla yksityiselle sektorille ja toisaalta työn vastaanottamisesta tulisi tehdä houkuttelevaa.

Se mitä erittäin positiivista Työkykyohjelma tarjoaa, ainakin meillä Iisalmen Iisakki-hankkeessa, on työttömien moniammatillisen työkyvyn arvioinnin ja tuen prosessia heille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät. Tutkimusten mukaan jopa 30–50 prosenttia työttömistä ovat työkyvyttömiä ja näin ollen he ovat väärällä luukulla ollessaan työttöminä. Tässä on myös esimerkki osaoptimoinnista: maksaako ihmisen etuuden kunta vai valtio ei sinällään ole merkitystä kansantaloudelle, mutta inhimillisessä mielessä kyllä. Itse näen, että vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on vaikeaa, mutta asianmukaisilla arvioilla heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan sekä omanarvontuntoa pystytään parantamaan ja sukupolvien yli ulottuvaa syrjäytymisen ketjua katkaisemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, politiikka, yhteiskunta, kunta

AstraZeneca ja veritulppariskistä suhteellisesti

Maanantai 22.3.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Iisalmen Sanomat

Koronapandemia on ollut nyt arkipäivää yli vuoden ajan. Viime aikoina on uutisoitu etenkin voimakkaasta nuorten ahdistuksesta, mikä on seurausta sosiaalisesta eristäytymisestä. Valoa on kevään myötä tullut rokotteiden myötä. Tuoreesti media on kuitenkin uutisoinut kohuotsikoin muun muassa AstraZenecan rokotteen haitoista: ”Veritulppia todettu, useat Euroopan maat keskeyttäneet rokottamisen”.

Painottaisin median vastuuta ja roolia edellä mainitun ahdistuksen synnyttämisessä. Yleisen hyvän vuoksi olisi hyvä avata lukuja ja riskejä hivenen enemmän kuin välttävällä apukoulumatematiikalla. Pelkkä ”muutkin maat tekee niin” ei riitä uutiseksi huomioiden rokotteen potentiaaliset hyödyt.

Syvään laskimotukokseen sairastuu vuosittain 1–2 henkilöä tuhannesta (Käypä hoito 2017). AstraZenecan rokotteella on tähän mennessä rokotettu 17 miljoonaa ihmistä ja epäilyjä veritulppia tuon aiheuttamana on raportoitu alle 40 kappaletta (Mediuutiset 16.3.2021). Jos edellä mainitusta ilmaantuvuudesta lasketaan 17 miljoonan ihmisen keskuudessa keskimäärin esiintyvät veritulpat, on lukumäärä 17000–34000 kappaletta. Vaikka nuo 40 tukosta olisivat aiheutuneet rokotteesta, mikä on täysin epävarmaa, on riskin lisääntyminen 1,6 promillea. Ottaen huomioon rokotteesta saatavat inhimilliset ja taloudelliset hyödyt, toivoisin tiedotusvälineiltä järjellisempää ja kannustavampaa uutisointia tässä epävarmuutta huokuvassa ajassa tämän yhteisen haasteen voittamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Uusiin hävittäjiin käytettävät rahat eivät ole keneltäkään pois, vaan ne ovat meille kaikille

Maanantai 18.1.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Iisalmen Sanomat

Häkellyksekseni luin reservinupseeri Leo Puurusen mielipiteen IS 14.1.2021. Hänen mukaansa hävittäjäinvestointi on osallistumista suurvaltojen kilvoitteluun ja rahan hukkaa.

Mielestäni vapaudelle ei voi laittaa hintaa. Elämälle, inhimilliselle kärsimykselle, mielenrauhalle ja läheisten turvallisuudelle ei voi laittaa hintalappua.

Voidaanko järkevällä turvallisuuspolitiikalla, toisin sanoen diplomatialla, turvata maamme itsenäisyys kaikissa tilanteissa? Erityisesti maailmassa, missä poliittista suosiota saavutetaan pääasiassa nationalistisella oman maan etujen ajamisella. Olisivatko tällaiset maat valmiita puolustamaan Suomen itsenäisyyttä? Olisimmeko me valmiita auttamaan vastavuoroisesti heitä? Epäilen että tosipaikan tullen kävisi kuten aiemmin ihmiskunnan historiassa. Puheet ovat kauniita, konkretia vähäistä.

Lisäksi täytyy muistaa nykyaikaisen taistelukentän vaatimukset, mitkä poikkeavat merkittävästi viime vuosituhannen konflikteista. Ilman pelotetta ja mahdollisuutta ilmaherruuteen maajoukot ovat täysin paljaana ja alttiita täydelliselle tuholle.

Asiat eivät usein ole mustavalkoisia, mutta hävittäjäinvestoinnille ainoa reaalinen vaihtoehto on NATO-jäsenyys, mikä on merkittävin käsillä oleva turvatakuu. Toki tämä toteutuessaan vaatisi varmasti samankaltaista rahallista investointia puolustukseen. Toivoisin että kaikki tahot ymmärtäisivät edellisen yhtälön, muuten keskustelu junnaa vain paikallaan. Nuo rahat eivät ole keneltäkään pois, vaan ne ovat meille kaikille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta, puolustus

Lääkäri oikoo väärinkäsityksiä: koronarokote suojannee vaikealta muodolta, ei sairastumiselta

Tiistai 15.12.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Koronarokotteiden tullessa on noussut valtaisaa, jopa ennennäkemätöntä keskustelua rokotteiden turvallisuudesta. Toisaalta ihmisiin yritetään vedota poliitikkojen tai julkisuuden henkilöiden toimesta itsensä ja muiden suojaamiseksi.

Esimerkkinä Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kirjoitti Iisalmen Sanomien Vapaa sana -palstalla: ”Riittävän suuri rokotettu väestö suojaa myös heitä, jotka eivät perustellusta syystä ole voineet rokotetta ottaa” (IS 12.12.).

Asia on oikea mutta argumentti on väärä. Todennäköisesti alkuvaiheen rokotteet suojaavat, toisin kuin aiemmat muiden tautien rokotukset, taudin vaikeammalta muodolta, eivät itse infektiolta. Näin ollen rokotus suojaa vain ottajaansa.

Itse lähden siitä ajatuksesta, että terveenä aikuisena riskini saada sairaalahoitoa vaativa korona- infektio on joidenkin prosenttien luokkaa. Huomioiden jo rokotteista kertynyt tieto, haittojen ilmaantuvuus on korkeintaan promillen tai tuon kymmenesosien luokkaa.

Tuolla matematiikalla ainakin itse otan rokotteen, jälkikasvulleni tilanne saattaa olla toinen.

Poliitikot voisivat tällä hetkellä keskittyä korkeimman epidemia-huipun ja tulevan joulun vuoksi arvioimaan mahdollista korkean ilmaantuvuuden alueiden sulkemista eli valmiuslain käyttöönottoa, että ensi vuonna rokotteesta olisi vielä hyötyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Asiat ympäri ja yksinkertaisiksi politiikassa

Lauantai 28.11.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Politiikka on mielenkiintoista psykologista peliä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) penäsi taannoin yritysten yhteiskuntavastuun perään. Kun korona on edennyt, niin valtionyhtiöissä samoja sopeutuskeinoja on käytetty ja tullaan edelleen käyttämään.

Haluaisin nostaa esille Ylen vaalikoneen 2019 väitteen: ”Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjien etuja.” Sanna Marin vastasi tähän ’osittain samaa mieltä’, kun taas esimerkiksi Petteri Orpo (kok.) vastasi ’täysin eri mieltä’. Pääministeri on näin ja taloudellisella kommunikaatiolla aikaisemmin osoittanut olevansa vain osan Suomen etuja ajava keulahahmo, jota esimerkiksi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tuki tuoreessa kommentissaan nuorten syrjäytymisestä. Ministeri ei sanallakaan maininnut talouskasvua tai yrittämisen edellytysten parantamista ratkaisuna. Mitä auttavat paremmat TE-palvelut, jos työpaikkoja ei ole?

Tuoreimpien kannatusmittausten mukaan kokoomus on menettänyt kannatustaan. Itse näen, että se johtuu pääosin puolueen Eurooppa-myönteisyydestä ja negatiivisesta keskustelusta EU:n elvytyspakettiin liittyen. Kuten köyhyyden poistaminen tulonsiirroilla, ei elvytyspaketin hylkääminen ole niin yksinkertainen asia kuin jotkin tahot antavat ymmärtää.

Kriittinen keskustelu on hyvästä, mutta paketin äkillinen hylkääminen johtaisi talouden äkilliseen romahdukseen. Pitkällä aikavälillä ja toistuessaan paketti toki muuttaa EU:n luonnetta pysyvästi. Tällöin yhteisön jatkosta olisi käytävä konkreettista keskustelua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta, talous, EU

Kuntaorganisaatiot ovat kasvaneet jättimäisiksi - ja rahaa häviää tuohon laajaan koneistoon

Perjantai 16.10.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Iisalmen Sanomat

Vastauksessaan (15.10.) vastineeseeni Polvi epäilee, että minä olisin unohtanut tosiasiat. Hän toteaa, että olen lääkäri ja alkaa esittelemään julkisen terveydenhuollon osuutta BKT:sta ja että esittämäni julkisen sektorin tehottomuus ei pidä paikkaansa. Missään kohti kirjoitustani en ottanut kantaa julkiseen terveydenhuoltoon tai että se olisi tehoton. Vastineeni ydin oli todeta Polven kirjoituksen näköalattomuus muille toimenpiteille kuin veronkorotuksille julkisen talouden hoidossa.

Lähdin politiikkaan 2017 oikeastaan sote-valmistelun vuoksi, itse asiassa kritisoin edustamani puolueen ajamaa laajaa valinnanvapautta, mikä olisi mielestäni nostanut terveydenhuollon kustannuksia esim. maamme kohtalaisen pienet leikkausvolyymit huomioiden. Lähtökohtaisesti ajattelen, että asiat ja suoritteet, jotka voidaan mitata ja kuvata arvovirta-tyyppisesti on tehokkaampaa tuottaa yksityisen sektorin toimesta. Pääsääntöisesti tuo edellyttää lopputuotteen tai palvelun tasalaatuisuuden seurannan mahdollisuutta. Lisäksi vaateena on toteutuvan tai puuttuvan kilpailun tarkka seuranta niin laadullisesti kuin kustannuksellisesti.

Julkisen sektorin heikommalla talouden johtamiselle tarkoitan tilannetta, missä kuntaorganisaatiot ovat kasvaneet jättimäisiksi ja rahaa häviää tuohon laajaan koneistoon. Seurauksena on juuri Polven ehdottamat veronkorotukset. Tiettyjen soveltuvien ja järkevien toimintojen yhtiöittäminen/ yksityistäminen tuo loppuasiakkaalle mahdollisuuden seurata kustannuskehitystä tehokkaammin kuin verojen maksamisen muodossa. Polvi penää tutkimusnäyttöä, mutta kuten maskisopassa tai kaikessa tieteessä, myös tässä tuota löytyy puolesta ja vastaan.

Yhdestä asiasta olemme Polven kanssa samaa mieltä eli työn arvostuksen lisäämisestä. Omasta ideologisesta lähtökohdastani tuo toteutuu kuitenkin parhaiten juuri verorasitteen keventämisellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, politiikka, yhteiskunta, terveydenhuolto

Muitakin keinoja kuin verotus - kiitos

Tiistai 13.10.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Iisalmen Sanomat

Luin 9.10.2020 Iisalmen Sanomien Vapaan sanan Iivo Polven (vas.) kirjoittamana. Hän pohti ja alusti tulevia kuntatalouden haasteita ja painotti kuntaveron korotuksen mielekkyyttä maksujen korottamisen sijaan tulevissa talouden haasteissa sosiaalisen vastuullisuuden nimissä. Olkoonkin että sivulauseessa totesi, ettei verojen korotuksen pidä olla automaatio.

Kirjoitus edustaa perinteistä vasemmistoajattelua, missä ”rikkaiden” ja työssäkäyvien lompakko on pohjaton ja tuolta on tuleva kaikkiin ongelmiin ratkaisu. Asia on saattanut näin ollakin nousukaudella. Taloudellisen matalasuhdanteen aikana meiltä valitettavasti loppuvat kohta veronmaksajat, joilta tämä kaikki raha pidättää. Nykyisen mallisen sote-uudistuksen toteutuessa kuntaveroleikkuri vähentää juuri Polven puolustaman pienituloisen proletaarin verorasitetta. Valtionverotuksen osuus verokertymästä kasvaa. Jännityksellä odotan mitä tuo muutos tekee työmarkkinoille ja työvoiman liikkuvuudelle.

Voisiko talouden ongelmien taustalla olla koneiston tehottomuus ja tyhjäkäynti? Polven ja ideologisten kumppanien silmissä julkinen sektori on sementoitu paikoilleen ja verraton palveluiden tuottaja. Vaikka maassamme tuo on jo äärettömän suuri ja nielee valtavan määrän rahaa, vasemmistohallitus on sote-uudistuksen myötä laajentamassa tuota entisestään ja kaventamassa yksityisen sektorin palveluiden mahdollisuuksia. Yksityistäminen tai yhtiöittäminen ei saa olla itseisarvo, mutta tähän asti talouden johtaminen on tuolla sektorilla ollut selvästi julkista edellä.

Suomen talouden kohentaminen lähtee työn tekemisen ja tarjoamisen arvostuksen nostosta, siten että ahkeruudesta ei jatkuvasti rangaista vain lisää. Raippaveroajattelu valtavine tulonsiirtoineen, yhdessä yhteiskunnallisten lieveilmiöiden kanssa, on osaltaan ollut luomassa maahamme ideologialle symbioottista useiden ikäluokkien kokoista syrjäytyneiden joukkoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, politiikka, yhteiskunta

Kokoomus - Uutteruudesta ja uskalluksesta on palkittava

Sunnuntai 13.9.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Savon Sanomien pääkirjoituksessa ruodittiin kokoomuksen asemaa ja valjuutta oppositiopolitiikassa: ”Kokoomuksella ei ole selvärajaista, muista erottuvaa aatetta, josta taistelutahtoa voisi ammentaa. Verojen vastustaminen ei sellaiseksi yllä.” (SS 7.9.)

Lisäksi sivistyksen ympäripyöreyttä ja Nato-kortin kannattamattomuutta tuotiin esille.

Itse näen, että kokoomuksen ideologia perustuu vapaus, vastuu, työ, talous ja tiede -linjalle. Jokaisella yksilöllä täytyy olla vapaus ja vastuu omista valinnoistaan. Ahkeruudesta on palkittava yksilöä kuin yritystä ottamastaan riskistä yritystoiminnan onnistuessa. Varsinkin kun onnistuneen taustalla on useita muita yrityksiä.

Yksilöitä tai yrityksiä ei voida pelotella jatkuvilla verorasitteilla tai valtion puuttumisella tilanteeseen. Kokoomus ei vastusta veroja, vaan niitä täytyy arvioida kriittisesti, sillä jokainen työhön kohdistuva vero potentiaalisesti heikentää toimeliaisuutta. Vappusatasien sijaan tulisi pohtia, miten saamme enemmän veronmaksajia ylimpiin tuloluokkiin, jotka maksavat merkittävän osan tulonsiirroista.

Tämä tapahtuu innovaatioiden ja yrittämisen kautta. Kun rahat ovat olemassa, on niitä helpompi jakaa.

Toisaalta perustyöllisyyttäkin hoidetaan talouskasvulla. Koronan kerrotaan iskeneen juuri nuoriin. 60 prosenttia lomautetuista on nuoria. Tutkimuksellisesti on osoitettu, että talouskasvu parantaa juuri nuorten työllisyyttä, toisaalta verotuksen rakenne seniorien työllisyyttä (Axelrad 2018).

Mitä korkeampia verotus ja passiiviset työmarkkinavälineet erityisesti tukien muodossa ovat, sitä enemmän työmarkkinoilta vetäydytään (Breij 2020, Mullen 2016). Aktiivinen työllisyyspolitiikka on parasta syrjäytymisen ehkäisyä, ei holtiton rahan jakaminen.

Mitä Nato-korttiin tulee, luulisi nyt jos koskaan tuolle löytyvän kiinnostusta. Lähiviikkojen tapahtumat Valko-Venäjällä kuin erityisesti toveri Navalnyin suhteen osoittanevat suomettuneimmallekin, että suurin uhkamme ei ole hallittavissa sivistyneesti keskustellen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Koronapandemia - Virkamiesten kyvykkyys testissä

Tiistai 18.8.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime päivinä huomiota ovat herättäneet maskisuositus sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kommentti maahantulijoiden pakkotestauksesta ja -karanteenista. Tämän hetken lainsäädännöllä se on kuitenkin paikallisen terveysviranomaisen päätösvallassa eikä poliittinen päätös.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen ehdottamaa rinnakkaistestausjärjestelmää, eli myös oireettomia testattaisiin varsin laajalti. Tätä ajatusta on tukenut myös HUS Diagnostiikkakeskuksen diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei kuitenkaan katso tuon olevan tehokasta, koska negatiivisen tuloksen antanut voi jo seuraavana päivänä olla positiivinen. Varhilan logiikalla ketään ei kannattaisi testata, kun epidemiologinen tilanne pääosassa Suomea on tällä hetkellä se, ettei tautia vielä ole merkittävästi.

Toisaalta lentokentillä tehtävä testaus on mielestäni pääosin ihmisten mielenrauhan ostamista. Ainoa aukoton strategia olisi kahden viikon pakkokaranteeni, mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa testaus ja tätä kautta vapautus.

Mielestäni STM:n johtavan virkamiehen kommentti on outo huomioiden myös tutkimustulokset, joiden perusteella 40–50 prosenttia tartunnoista on oireettomien aiheuttamia. Tämän hetken tilanne on myös kestämätön: testataan lieväoireisia, joiden positiivisen testituloksen ennustearvo on lähellä nollaa.

Prosessi kestää hyvinkin viikon ja maksaa erittäin paljon yhteiskunnalle. Testausta täytyy saada tehostettua tai sitten valikoida merkittävästi ja tehdä selviä ja yksiselitteisiä eristys- ja karanteeniohjeita. Tällä hetkellä kun noita ei tahdo korkeakoulutuksellakaan ymmärtää.

Tulevat kuukaudet tulevat olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin merkittäviä. Kaikissa töissä tulee tekijänsä arvioida, kykeneekö työn vaatimuksiin. Poliittiset nimitykset ovat itsestään selviä historian tuotteita, eikä niissä ole pääosin ongelmaa, paitsi tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa.

Pirullisen ongelman taltuttamiseen kun tarvitaan riittävää kokemusta ja ymmärrystä toimintaympäristöstä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, terveydenhuolto, politiikka

EU:n koronatukipaketti - Vahvat ja heikot samassa veneessä

Perjantai 24.7.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

EU-komission ehdottama koronatukipaketti hyväksyttiin. Suomen tuloksesta on oltu montaa mieltä. Mallioppilaana tunnettu Suomi myötäili ja muut selvemmin nuivat saivat jäsenmaksupalautuksia sovinnon hyväksymiseksi. Fakta kuitenkin on, että paketti maksaa meille enemmän kuin siitä saamme.

Viisaat ovat spekuloineet, että paketti on tarkoitettu koronan aiheuttaman elvytyksen sijaan yhteisvastuulliseen Italian pankkien pelastamiseen. Tähän viittaa paketin ajoitus ja sisältö. Tästä toki hyötyy koko Eurooppa.

Päätös on selvä askel kohti liittovaltiokehitystä. Maat ovat sidottuja toisiinsa mieluummin kuin että ne olisivat yhdessä itsenäisiä, kuten puolisotkin pyrkivät nykyään olemaan. Rahat ja sitoutuminen pyritään pitämään erillään yksilötasolla, mutta ei 450 miljoonan ihmisen yhteisössä.

Onko se samalla askel kohti marxilaista ensimmäisen vaiheen sosialismia, mitä seuraa valtioton kommunismin tila, jos yhteiskunnat vain kehittyvät riittävän pitkälle? Samalla maailmassa pyritään eroon fysiologisista ja muista yksilöitä erottavista tekijöistä.

Itseäni kiehtoo koko prosessin ympärillä sen skaalautuminen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen. Sanotaan, että yhteiskuntaa mitataan sen perusteella, miten se huolehtii heikommistaan. Miten heikkous mitataan? Ihminen on erittäin kompleksi olento, mihin vaikuttaa suunnaton määrä taustatekijöitä ja motivaattoreita. Yhteiskunnissa näitä tekijöitä kutsutaan kulttuuriksi. Yhteiskuntia ja yhteisöjä tulisi mitata pikemminkin niiden kyvykkyydessä tehdä heikoista vahvempia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, talous, politiikka, yhteiskunta

Tuhlaajapojan juhlat Euroopan unionissa

Keskiviikko 3.6.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Ihminen inhimillisenä olentona syntyy varhaisesta vuorovaikutuksesta läheisiin ihmisiin ja mieltää itseään myöhemmässäkin iässä vuorovaikutuksen kautta muihin ihmisiin. Tärkeä osa persoonallisuuden kehittymisessä on luottamus siihen, että huoltaja toimii ennakoidusti ja toistetusti samoin. Talousjärjestelmä perustuu myös luottamukseen, pysyvyyteen ja ennakoitavuuteen.

EU-KOMISSION ehdotus elvytyspaketista, joka koostuu 500 miljardin tuista jaettuna monimutkaisen laskentakaavan perusteella sekä 250 miljardin lainoista, horjuttaa ainakin omaa luottamustani talousjärjestelmään.

Suomen saamaan osuuteen vaikuttaa alentavasti ainakin erittäin laaja julkinen sektori, minkä on jo aiemmin todettu olevan yhteiskunnan uudistumista rajoittava tekijä. Tämän rahoituksen kun katsotaan tulevan varmoista verorahoista?

Toisaalta keskimääräinen kotitalouksien varallisuus on esimerkiksi Italiassa korkeammalla tasolla kuin meillä. Suomalaiset verottavat itsensä hengiltä.

Onko luotettavuudella, ennakoitavuudella ja pyrkimyksellä velkojen takaisinmaksuun enää mitään merkitystä? Antti Rinteen (sd.) vappusataset olisi pitänyt toteuttaa. Li Anderssonin (vas.) hupihuntit olisi pitänyt korottaa touhutonneiksi.

Talousviisaat ovat todenneet, että elvytyspaketin on täysin sama olla tukea, koska velkaantuneimmat maat eivät kuitenkaan sitä itse pysty maksamaan takaisin. Olemme tilanteen ja vuorovaikutuksen riippuvuuden vankeina.

Luterilaiseen velvollisuusetiikkaan kasvaneena tilannetta on vaikea hyväksyä. Näin ajattelevat varmasti monet suomalaiset. Toisaalta kovaa ääntä asiassa pitävät samat tahot, jotka ansiotuloveroa nostettaessa jaksavat puhua solidaarisuudesta: kansallisen sijaan nyt tarvittaisiin eurooppalaista. Riittääkö meillä identiteettiä solidaarisuuteen? Vanhan testamentin tarina tuhlaajapojasta on erittäin ajankohtainen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, politiikka, yhteiskunta

Korona-exit - Länsimaisen yhteiskunnan tulos tai ulos

Keskiviikko 13.5.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Luin vuoden vaihteessa israelilaisen filosofi Yuval Noel Hararin 21 oppituntia maailman tilasta. Tuolloin korona oli yksittäisiä tapauksia Kiinassa. Kirjassa konkretisoitiin ajatuksia, joita itselläni on herännyt jo aiemmin. Kaikki imperiumit ja hegemoniat ovat aina kaatuneet, usein niiden vahvuus tai johto-ominaisuus on kääntynyt niitä vastaan, saman voidaan ajatella koskevan yksilöä. Ahkeruus ja tunnollisuus muuttuu helposti uupumukseksi, älykkyys kyynisyydeksi, yhteiskunnassa solidaarisuus kannustinloukuiksi, liiallinen tieto-/yksilönsuoja väärinkäytöksiä ja sairauksia peittäväksi verhoksi. Kiina on selvinnyt koronasta vähällä, olisiko syy totalitaarisessa kontrolliyhteiskunnassa. Edellä mainittuun kirjaan viitaten tulevaisuus tuntuu olevan Aasian ja korona tuntuu vahvistavan tuota ajatusta entisestään. Salaliittoteorioille siitä löytyy ainakin motiivia.

Tuoreesti uutisoitiin suomalaisten luottamuksen EU:n yhteisöön laskeneen. Korona on aiheuttanut rajojen sulkeutumisen, mikä sinällään akuutissa tilanteessa onkin oikea toimenpide. Rajat kiinni politiikka ei kuitenkaan ole vaihtoehto koronan jälkihoidossa. Länsimainen tiedekin on tuntunut aseettomalta nopeasti etenevän uhan edessä.

Kaikkiaan liberaalisuus, yksilönvapaus, vapaa kauppa ja tiede ovat länsimaisen yhteiskunnan perusta, mihin korona on iskenyt todella kovaa.

Se että läntinen yhteiskunta, erityisesti Suomi vientivetoisena taloutena, nousee tästä suosta, vaatii meiltä rohkeutta, uskoa ja anteeksiantoa. Jos mielemme sen sijaan pyrkii puolustukseen ja nationalismiin, olemme yhteiskuntana ja länsimaisena järjestelmänä syöksykierteessä. Valitettavasti suurvallat tuntuvat suosivan tällä hetkellä jälkimmäistä ajattelutapaa, ja mitä isot edellä sitä pienet perässä. EU:n tarvitsee vahvistua ja yhtenäistyä. Ehkäpä korona sentään saa USA:n järkiinsä johtajan vaihdon suhteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Sote-uudistus - Päijät-Hämeen mallissa on yritystä

Sunnuntai 2.2.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Tiedotusvälineissä on kerrottu viime aikoina, miten vasemmistohallituksen ministerit, etunenässä Krista Kiuru (sd.) ja Li Andersson (vas.), ovat varoittaneet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää etenemästä aikomustensa kanssa ulkoistaa laaja osa terveyskeskustensa toiminnoista.

Vasemmistohallitus elää jonkinlaisessa haavemaailmassa, jossa asiat voidaan korjata vanhoilla työkaluilla ja vastaus on usein olemattoman rahan jakaminen.

Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, jonka 70 miljoonaa euroa on kuin käsisammuttimella suurpalon taltuttamista.

Todellisuudessa tarvitsemme juuri Päijät-Hämeen ratkaisun kaltaisia ideoita haasteiden selättämiseen. Yhteisyritys ei koske erikoissairaanhoitoa eikä esimerkiksi neuvolapalveluita. Lisäksi ratkaisussa luodaan yhteistyötä laajan kilpailutuksen lähtökohdista, mikä varmistaa hoidon jatkuvuutta ja selkeyttää monia tekijöitä.

Ontuva argumentti on myös perusterveydenhuollon kustannusten nousu, koska se on väistämätöntä. Tässä hankkeessa pyritään juuri perustasoa vahvistamalla säästämään erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Varmasti tässäkin projektissa on ongelmansa. Kunnilta loppuu kuitenkin aika kesken odotellessa sote-uudistusta. Vaikkakin sen toteutuminen on todennäköisempää kuin 75 prosentin työllisyysaste tai julkisen talouden tasapaino vuonna 2023.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka

Terveydenhuolto - Tavoitteet hämärtyneet politikoinnin seurauksena

Lauantai 4.1.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime aikoina mediassa on uutisoitu hoitajapaosta johtuen huonosta johtamisesta ja epätyydyttävistä työoloista. Toisaalta varsin tuoreesti uutisoitiin myös, että hoitohenkilökunta on pääsääntöisesti tyytyväinen lähiesimiestyöhön, mutta ylempään johtoon esimerkiksi sairaalatasolla ollaan tyytymättömiä.

Lyhyesti johtaminen on merkityksen antamista työlle tai tavoitteelle. Tälle luo pohjaa johdettavien mielenmaiseman ja arjen tuntemus. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Puolustusvoimat: tuolla ainakin jonkinlaisena tavoitteena puolustushaarasta ja tehtävästä riippuen on alaisten työn tunteminen. Olkoonkin että organisaatioiden perusominaisuuksien vuoksi johtamista ei voida täysin verrata.

Tärkeimpänä ongelmana näen kuitenkin ydintehtävän määrittelyn ja rajauksen. Puolustusvoimissa kun se yksinkertaisesti on maan puolustaminen. Terveydenhuolto on monimutkaistunut ja politisoitunut liikaa, niin että suorittavalla tai miksei myös strategisella tasolla ei tiedetä, mitä siltä odotetaan: nopeaa hoitoonpääsyä, hoitotyytyväisyyttä, lainsäädännön tarkkaa täyttämistä vai budjetin raameihin pääsemistä.

Politiikka kokee jatkuvaa inflaatiota. Se ei luo enää merkitystä ihmisille. Poliittiseen toimintaan osallistumista ei koeta enää tärkeänä. Tätä myötä kyvykkäimmät eivät ole päättämässä asioista. Tämä trendi tullee vain jatkumaan sote-uudistuksen jatkuessa tällaisena – tavoitteena kolmas poliittisen toiminnan taso.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Miten rakentaa suurta, jos pienikin sortuu?

Torstai 12.12.2019 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Ihmiselämä toistaa kaavoja: alkoholisti palaa pullolle, läheisriippuvainen uskoo naiivisti väkivallan loppuvan joskus hämmästyttävän pitkään. Luonnonlait pätevät kuplaveden poreilusta aina Golf-virran käyntiin.

Hallituskriisi on nostanut jälleen keskusteluun politiikan uskottavuuden, mutta mielestäni se on vain itsestään selvää elämän toistuvuutta.

Politiikka ei parane harppauksin kuten teknologia, päinvastoin kun toimintaympäristö eli ympäröivä yhteiskunta monimutkaistuu.

Ongelmanratkaisu lähtee kuitenkin usein samojen prosessien kautta, oli kyse arkisesta ongelmasta tai laajemmasta yhteiskuntaa läpäisevästä puutteesta. Näin ainakin minulle herää erittäin suuri huoli vasemmistohallituksen toiminnasta.

Lisääntyykö esimerkiksi erityisavustajien määrä entisestään? Näillä kun ei ainakaan toistaiseksi ole saatu vaikuttavuutta. Keskivertokansalaisen silmiin tämä on vaikuttanut vain taloudelliselta leväperäisyydeltä.

Toivotaan, että pääministerin vaihto parantaa vasemmistohallituksen toimintakykyä, koska ennuste on erittäin huono. Terveydenhuollon uudistaminen, jossa eturistiriitoja ja intressejä riittää, on tärkeää jokaisen suomalaisen kannalta.

Miten tämä on kuitenkaan koskaan mahdollista, kun hallitus kompuroi 10 radikalisoituneen äidin noin 30 lapsen asioissa ja kaatuu 700 pakettilajittelijan asiaan?

Näin ollen ei Pohjois-Savossakaan olisi järkevää jäädä odottamaan lainsäädännön valmistumista tai valtion ohjausta vaan olisi oma-aloitteisesti ryhdyttävä luomaan paikallista sote-kuntayhtymämallia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Perjantai 18.10.2019

Siilinjärven vihreiden kirjoitus (SS 12.10.) antaa ymmärtää, että toimimme lääkärin etiikan vastaisesti ottaessamme kantaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseen.

Emme vastustaneet terveydenhuoltolain tarkoittamaa kiireellistä hoitoa, lasten, raskaana olevien tai vasta synnyttäneiden hoitoa ja katsoimme rokotesuojan perustelluksi kaikille. Vastustimme väljää kirjausta ”sellainen hoito, jonka antamatta jättäminen johtaisi terveydentilan heikkenemiseen”. Näissäkin tapauksissa kiireellinen järjestetään joka tapauksessa terveydenhoitolain mukaisesti.

Emme näe syytä, miksi Siilinjärven tulisi järjestää laittomasti maassa olevien laajat kiireettömät terveyspalvelut. Vielä vaikeampi on käsittää, miksi olisi järjestettävä palvelut toisen EU-maan kansalaiselle, ulkomaiselle opiskelijalle tai viisumilla Suomeen tulleelle vain siksi, että he eivät ole hankkineet kattavaa vakuutusturvaa oleskelunsa ajalle.

Esimerkiksi EU:n ulkopuolisesta maasta Siilinjärvelle tuleva matkailija kärsii nivelkulumasta ja tarvitsisi keinonivelhoidon. Hoitamattomana vaivan voi otaksua vuosien mittaan entisestään pahenevan. Pitääkö siis vihreiden mielestä Siilinjärven järjestää hänelle palvelut samalla tavoin kuin kuntalaiselle?

Sydämen sivistyneiltä varjon heittäminen yllemme vihjailemalla lääkärintoimintamme eettisyydestä ja syrjimättömyydestä on halpamainen isku vyön alle. Siilinjärven kunnan järjestämisvelvollisuus ja toimintamme lääkäreinä ovat täysin eri asioita.

Onhan kiireettömien terveyspalveluiden käytössä muun muassa asuinpaikkaan liittyviä rajoituksia Suomen kansalaistenkin suhteen. Potilas voidaan ohjata kiireettömään hoitoon muualle järjestämisvastuun mukaisesti, eikä siinä ole mitään epäeettistä.

Tunnistamme, että hyvinvointi tai laadukkaat terveyspalvelut eivät jakaudu globaalisti oikeudenmukaisesti. Siten kansainvälinen hyväntekeväisyys ja heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on tärkeää ja arvostettavaa. Emme kuitenkaan pidä oikeana tehdä hyväntekeväisyyttä toisten – tässä tapauksessa siilinjärveläisten – kustannuksella, vaan panostamalla omasta ajankäytöstämme ja varoistamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka

Vanhemmat kirjoitukset »