Kokoomus - Uutteruudesta ja uskalluksesta on palkittava

Sunnuntai 13.9.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Savon Sanomien pääkirjoituksessa ruodittiin kokoomuksen asemaa ja valjuutta oppositiopolitiikassa: ”Kokoomuksella ei ole selvärajaista, muista erottuvaa aatetta, josta taistelutahtoa voisi ammentaa. Verojen vastustaminen ei sellaiseksi yllä.” (SS 7.9.)

Lisäksi sivistyksen ympäripyöreyttä ja Nato-kortin kannattamattomuutta tuotiin esille.

Itse näen, että kokoomuksen ideologia perustuu vapaus, vastuu, työ, talous ja tiede -linjalle. Jokaisella yksilöllä täytyy olla vapaus ja vastuu omista valinnoistaan. Ahkeruudesta on palkittava yksilöä kuin yritystä ottamastaan riskistä yritystoiminnan onnistuessa. Varsinkin kun onnistuneen taustalla on useita muita yrityksiä.

Yksilöitä tai yrityksiä ei voida pelotella jatkuvilla verorasitteilla tai valtion puuttumisella tilanteeseen. Kokoomus ei vastusta veroja, vaan niitä täytyy arvioida kriittisesti, sillä jokainen työhön kohdistuva vero potentiaalisesti heikentää toimeliaisuutta. Vappusatasien sijaan tulisi pohtia, miten saamme enemmän veronmaksajia ylimpiin tuloluokkiin, jotka maksavat merkittävän osan tulonsiirroista.

Tämä tapahtuu innovaatioiden ja yrittämisen kautta. Kun rahat ovat olemassa, on niitä helpompi jakaa.

Toisaalta perustyöllisyyttäkin hoidetaan talouskasvulla. Koronan kerrotaan iskeneen juuri nuoriin. 60 prosenttia lomautetuista on nuoria. Tutkimuksellisesti on osoitettu, että talouskasvu parantaa juuri nuorten työllisyyttä, toisaalta verotuksen rakenne seniorien työllisyyttä (Axelrad 2018).

Mitä korkeampia verotus ja passiiviset työmarkkinavälineet erityisesti tukien muodossa ovat, sitä enemmän työmarkkinoilta vetäydytään (Breij 2020, Mullen 2016). Aktiivinen työllisyyspolitiikka on parasta syrjäytymisen ehkäisyä, ei holtiton rahan jakaminen.

Mitä Nato-korttiin tulee, luulisi nyt jos koskaan tuolle löytyvän kiinnostusta. Lähiviikkojen tapahtumat Valko-Venäjällä kuin erityisesti toveri Navalnyin suhteen osoittanevat suomettuneimmallekin, että suurin uhkamme ei ole hallittavissa sivistyneesti keskustellen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Koronapandemia - Virkamiesten kyvykkyys testissä

Tiistai 18.8.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime päivinä huomiota ovat herättäneet maskisuositus sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kommentti maahantulijoiden pakkotestauksesta ja -karanteenista. Tämän hetken lainsäädännöllä se on kuitenkin paikallisen terveysviranomaisen päätösvallassa eikä poliittinen päätös.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen ehdottamaa rinnakkaistestausjärjestelmää, eli myös oireettomia testattaisiin varsin laajalti. Tätä ajatusta on tukenut myös HUS Diagnostiikkakeskuksen diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei kuitenkaan katso tuon olevan tehokasta, koska negatiivisen tuloksen antanut voi jo seuraavana päivänä olla positiivinen. Varhilan logiikalla ketään ei kannattaisi testata, kun epidemiologinen tilanne pääosassa Suomea on tällä hetkellä se, ettei tautia vielä ole merkittävästi.

Toisaalta lentokentillä tehtävä testaus on mielestäni pääosin ihmisten mielenrauhan ostamista. Ainoa aukoton strategia olisi kahden viikon pakkokaranteeni, mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa testaus ja tätä kautta vapautus.

Mielestäni STM:n johtavan virkamiehen kommentti on outo huomioiden myös tutkimustulokset, joiden perusteella 40–50 prosenttia tartunnoista on oireettomien aiheuttamia. Tämän hetken tilanne on myös kestämätön: testataan lieväoireisia, joiden positiivisen testituloksen ennustearvo on lähellä nollaa.

Prosessi kestää hyvinkin viikon ja maksaa erittäin paljon yhteiskunnalle. Testausta täytyy saada tehostettua tai sitten valikoida merkittävästi ja tehdä selviä ja yksiselitteisiä eristys- ja karanteeniohjeita. Tällä hetkellä kun noita ei tahdo korkeakoulutuksellakaan ymmärtää.

Tulevat kuukaudet tulevat olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin merkittäviä. Kaikissa töissä tulee tekijänsä arvioida, kykeneekö työn vaatimuksiin. Poliittiset nimitykset ovat itsestään selviä historian tuotteita, eikä niissä ole pääosin ongelmaa, paitsi tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa.

Pirullisen ongelman taltuttamiseen kun tarvitaan riittävää kokemusta ja ymmärrystä toimintaympäristöstä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, terveydenhuolto, politiikka

EU:n koronatukipaketti - Vahvat ja heikot samassa veneessä

Perjantai 24.7.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

EU-komission ehdottama koronatukipaketti hyväksyttiin. Suomen tuloksesta on oltu montaa mieltä. Mallioppilaana tunnettu Suomi myötäili ja muut selvemmin nuivat saivat jäsenmaksupalautuksia sovinnon hyväksymiseksi. Fakta kuitenkin on, että paketti maksaa meille enemmän kuin siitä saamme.

Viisaat ovat spekuloineet, että paketti on tarkoitettu koronan aiheuttaman elvytyksen sijaan yhteisvastuulliseen Italian pankkien pelastamiseen. Tähän viittaa paketin ajoitus ja sisältö. Tästä toki hyötyy koko Eurooppa.

Päätös on selvä askel kohti liittovaltiokehitystä. Maat ovat sidottuja toisiinsa mieluummin kuin että ne olisivat yhdessä itsenäisiä, kuten puolisotkin pyrkivät nykyään olemaan. Rahat ja sitoutuminen pyritään pitämään erillään yksilötasolla, mutta ei 450 miljoonan ihmisen yhteisössä.

Onko se samalla askel kohti marxilaista ensimmäisen vaiheen sosialismia, mitä seuraa valtioton kommunismin tila, jos yhteiskunnat vain kehittyvät riittävän pitkälle? Samalla maailmassa pyritään eroon fysiologisista ja muista yksilöitä erottavista tekijöistä.

Itseäni kiehtoo koko prosessin ympärillä sen skaalautuminen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen. Sanotaan, että yhteiskuntaa mitataan sen perusteella, miten se huolehtii heikommistaan. Miten heikkous mitataan? Ihminen on erittäin kompleksi olento, mihin vaikuttaa suunnaton määrä taustatekijöitä ja motivaattoreita. Yhteiskunnissa näitä tekijöitä kutsutaan kulttuuriksi. Yhteiskuntia ja yhteisöjä tulisi mitata pikemminkin niiden kyvykkyydessä tehdä heikoista vahvempia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, talous, politiikka, yhteiskunta

Tuhlaajapojan juhlat Euroopan unionissa

Keskiviikko 3.6.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Ihminen inhimillisenä olentona syntyy varhaisesta vuorovaikutuksesta läheisiin ihmisiin ja mieltää itseään myöhemmässäkin iässä vuorovaikutuksen kautta muihin ihmisiin. Tärkeä osa persoonallisuuden kehittymisessä on luottamus siihen, että huoltaja toimii ennakoidusti ja toistetusti samoin. Talousjärjestelmä perustuu myös luottamukseen, pysyvyyteen ja ennakoitavuuteen.

EU-KOMISSION ehdotus elvytyspaketista, joka koostuu 500 miljardin tuista jaettuna monimutkaisen laskentakaavan perusteella sekä 250 miljardin lainoista, horjuttaa ainakin omaa luottamustani talousjärjestelmään.

Suomen saamaan osuuteen vaikuttaa alentavasti ainakin erittäin laaja julkinen sektori, minkä on jo aiemmin todettu olevan yhteiskunnan uudistumista rajoittava tekijä. Tämän rahoituksen kun katsotaan tulevan varmoista verorahoista?

Toisaalta keskimääräinen kotitalouksien varallisuus on esimerkiksi Italiassa korkeammalla tasolla kuin meillä. Suomalaiset verottavat itsensä hengiltä.

Onko luotettavuudella, ennakoitavuudella ja pyrkimyksellä velkojen takaisinmaksuun enää mitään merkitystä? Antti Rinteen (sd.) vappusataset olisi pitänyt toteuttaa. Li Anderssonin (vas.) hupihuntit olisi pitänyt korottaa touhutonneiksi.

Talousviisaat ovat todenneet, että elvytyspaketin on täysin sama olla tukea, koska velkaantuneimmat maat eivät kuitenkaan sitä itse pysty maksamaan takaisin. Olemme tilanteen ja vuorovaikutuksen riippuvuuden vankeina.

Luterilaiseen velvollisuusetiikkaan kasvaneena tilannetta on vaikea hyväksyä. Näin ajattelevat varmasti monet suomalaiset. Toisaalta kovaa ääntä asiassa pitävät samat tahot, jotka ansiotuloveroa nostettaessa jaksavat puhua solidaarisuudesta: kansallisen sijaan nyt tarvittaisiin eurooppalaista. Riittääkö meillä identiteettiä solidaarisuuteen? Vanhan testamentin tarina tuhlaajapojasta on erittäin ajankohtainen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, politiikka, yhteiskunta

Korona-exit - Länsimaisen yhteiskunnan tulos tai ulos

Keskiviikko 13.5.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Luin vuoden vaihteessa israelilaisen filosofi Yuval Noel Hararin 21 oppituntia maailman tilasta. Tuolloin korona oli yksittäisiä tapauksia Kiinassa. Kirjassa konkretisoitiin ajatuksia, joita itselläni on herännyt jo aiemmin. Kaikki imperiumit ja hegemoniat ovat aina kaatuneet, usein niiden vahvuus tai johto-ominaisuus on kääntynyt niitä vastaan, saman voidaan ajatella koskevan yksilöä. Ahkeruus ja tunnollisuus muuttuu helposti uupumukseksi, älykkyys kyynisyydeksi, yhteiskunnassa solidaarisuus kannustinloukuiksi, liiallinen tieto-/yksilönsuoja väärinkäytöksiä ja sairauksia peittäväksi verhoksi. Kiina on selvinnyt koronasta vähällä, olisiko syy totalitaarisessa kontrolliyhteiskunnassa. Edellä mainittuun kirjaan viitaten tulevaisuus tuntuu olevan Aasian ja korona tuntuu vahvistavan tuota ajatusta entisestään. Salaliittoteorioille siitä löytyy ainakin motiivia.

Tuoreesti uutisoitiin suomalaisten luottamuksen EU:n yhteisöön laskeneen. Korona on aiheuttanut rajojen sulkeutumisen, mikä sinällään akuutissa tilanteessa onkin oikea toimenpide. Rajat kiinni politiikka ei kuitenkaan ole vaihtoehto koronan jälkihoidossa. Länsimainen tiedekin on tuntunut aseettomalta nopeasti etenevän uhan edessä.

Kaikkiaan liberaalisuus, yksilönvapaus, vapaa kauppa ja tiede ovat länsimaisen yhteiskunnan perusta, mihin korona on iskenyt todella kovaa.

Se että läntinen yhteiskunta, erityisesti Suomi vientivetoisena taloutena, nousee tästä suosta, vaatii meiltä rohkeutta, uskoa ja anteeksiantoa. Jos mielemme sen sijaan pyrkii puolustukseen ja nationalismiin, olemme yhteiskuntana ja länsimaisena järjestelmänä syöksykierteessä. Valitettavasti suurvallat tuntuvat suosivan tällä hetkellä jälkimmäistä ajattelutapaa, ja mitä isot edellä sitä pienet perässä. EU:n tarvitsee vahvistua ja yhtenäistyä. Ehkäpä korona sentään saa USA:n järkiinsä johtajan vaihdon suhteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Sote-uudistus - Päijät-Hämeen mallissa on yritystä

Sunnuntai 2.2.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Tiedotusvälineissä on kerrottu viime aikoina, miten vasemmistohallituksen ministerit, etunenässä Krista Kiuru (sd.) ja Li Andersson (vas.), ovat varoittaneet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää etenemästä aikomustensa kanssa ulkoistaa laaja osa terveyskeskustensa toiminnoista.

Vasemmistohallitus elää jonkinlaisessa haavemaailmassa, jossa asiat voidaan korjata vanhoilla työkaluilla ja vastaus on usein olemattoman rahan jakaminen.

Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, jonka 70 miljoonaa euroa on kuin käsisammuttimella suurpalon taltuttamista.

Todellisuudessa tarvitsemme juuri Päijät-Hämeen ratkaisun kaltaisia ideoita haasteiden selättämiseen. Yhteisyritys ei koske erikoissairaanhoitoa eikä esimerkiksi neuvolapalveluita. Lisäksi ratkaisussa luodaan yhteistyötä laajan kilpailutuksen lähtökohdista, mikä varmistaa hoidon jatkuvuutta ja selkeyttää monia tekijöitä.

Ontuva argumentti on myös perusterveydenhuollon kustannusten nousu, koska se on väistämätöntä. Tässä hankkeessa pyritään juuri perustasoa vahvistamalla säästämään erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Varmasti tässäkin projektissa on ongelmansa. Kunnilta loppuu kuitenkin aika kesken odotellessa sote-uudistusta. Vaikkakin sen toteutuminen on todennäköisempää kuin 75 prosentin työllisyysaste tai julkisen talouden tasapaino vuonna 2023.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka

Terveydenhuolto - Tavoitteet hämärtyneet politikoinnin seurauksena

Lauantai 4.1.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime aikoina mediassa on uutisoitu hoitajapaosta johtuen huonosta johtamisesta ja epätyydyttävistä työoloista. Toisaalta varsin tuoreesti uutisoitiin myös, että hoitohenkilökunta on pääsääntöisesti tyytyväinen lähiesimiestyöhön, mutta ylempään johtoon esimerkiksi sairaalatasolla ollaan tyytymättömiä.

Lyhyesti johtaminen on merkityksen antamista työlle tai tavoitteelle. Tälle luo pohjaa johdettavien mielenmaiseman ja arjen tuntemus. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Puolustusvoimat: tuolla ainakin jonkinlaisena tavoitteena puolustushaarasta ja tehtävästä riippuen on alaisten työn tunteminen. Olkoonkin että organisaatioiden perusominaisuuksien vuoksi johtamista ei voida täysin verrata.

Tärkeimpänä ongelmana näen kuitenkin ydintehtävän määrittelyn ja rajauksen. Puolustusvoimissa kun se yksinkertaisesti on maan puolustaminen. Terveydenhuolto on monimutkaistunut ja politisoitunut liikaa, niin että suorittavalla tai miksei myös strategisella tasolla ei tiedetä, mitä siltä odotetaan: nopeaa hoitoonpääsyä, hoitotyytyväisyyttä, lainsäädännön tarkkaa täyttämistä vai budjetin raameihin pääsemistä.

Politiikka kokee jatkuvaa inflaatiota. Se ei luo enää merkitystä ihmisille. Poliittiseen toimintaan osallistumista ei koeta enää tärkeänä. Tätä myötä kyvykkäimmät eivät ole päättämässä asioista. Tämä trendi tullee vain jatkumaan sote-uudistuksen jatkuessa tällaisena – tavoitteena kolmas poliittisen toiminnan taso.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Miten rakentaa suurta, jos pienikin sortuu?

Torstai 12.12.2019 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Ihmiselämä toistaa kaavoja: alkoholisti palaa pullolle, läheisriippuvainen uskoo naiivisti väkivallan loppuvan joskus hämmästyttävän pitkään. Luonnonlait pätevät kuplaveden poreilusta aina Golf-virran käyntiin.

Hallituskriisi on nostanut jälleen keskusteluun politiikan uskottavuuden, mutta mielestäni se on vain itsestään selvää elämän toistuvuutta.

Politiikka ei parane harppauksin kuten teknologia, päinvastoin kun toimintaympäristö eli ympäröivä yhteiskunta monimutkaistuu.

Ongelmanratkaisu lähtee kuitenkin usein samojen prosessien kautta, oli kyse arkisesta ongelmasta tai laajemmasta yhteiskuntaa läpäisevästä puutteesta. Näin ainakin minulle herää erittäin suuri huoli vasemmistohallituksen toiminnasta.

Lisääntyykö esimerkiksi erityisavustajien määrä entisestään? Näillä kun ei ainakaan toistaiseksi ole saatu vaikuttavuutta. Keskivertokansalaisen silmiin tämä on vaikuttanut vain taloudelliselta leväperäisyydeltä.

Toivotaan, että pääministerin vaihto parantaa vasemmistohallituksen toimintakykyä, koska ennuste on erittäin huono. Terveydenhuollon uudistaminen, jossa eturistiriitoja ja intressejä riittää, on tärkeää jokaisen suomalaisen kannalta.

Miten tämä on kuitenkaan koskaan mahdollista, kun hallitus kompuroi 10 radikalisoituneen äidin noin 30 lapsen asioissa ja kaatuu 700 pakettilajittelijan asiaan?

Näin ollen ei Pohjois-Savossakaan olisi järkevää jäädä odottamaan lainsäädännön valmistumista tai valtion ohjausta vaan olisi oma-aloitteisesti ryhdyttävä luomaan paikallista sote-kuntayhtymämallia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, yhteiskunta

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Perjantai 18.10.2019

Siilinjärven vihreiden kirjoitus (SS 12.10.) antaa ymmärtää, että toimimme lääkärin etiikan vastaisesti ottaessamme kantaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseen.

Emme vastustaneet terveydenhuoltolain tarkoittamaa kiireellistä hoitoa, lasten, raskaana olevien tai vasta synnyttäneiden hoitoa ja katsoimme rokotesuojan perustelluksi kaikille. Vastustimme väljää kirjausta ”sellainen hoito, jonka antamatta jättäminen johtaisi terveydentilan heikkenemiseen”. Näissäkin tapauksissa kiireellinen järjestetään joka tapauksessa terveydenhoitolain mukaisesti.

Emme näe syytä, miksi Siilinjärven tulisi järjestää laittomasti maassa olevien laajat kiireettömät terveyspalvelut. Vielä vaikeampi on käsittää, miksi olisi järjestettävä palvelut toisen EU-maan kansalaiselle, ulkomaiselle opiskelijalle tai viisumilla Suomeen tulleelle vain siksi, että he eivät ole hankkineet kattavaa vakuutusturvaa oleskelunsa ajalle.

Esimerkiksi EU:n ulkopuolisesta maasta Siilinjärvelle tuleva matkailija kärsii nivelkulumasta ja tarvitsisi keinonivelhoidon. Hoitamattomana vaivan voi otaksua vuosien mittaan entisestään pahenevan. Pitääkö siis vihreiden mielestä Siilinjärven järjestää hänelle palvelut samalla tavoin kuin kuntalaiselle?

Sydämen sivistyneiltä varjon heittäminen yllemme vihjailemalla lääkärintoimintamme eettisyydestä ja syrjimättömyydestä on halpamainen isku vyön alle. Siilinjärven kunnan järjestämisvelvollisuus ja toimintamme lääkäreinä ovat täysin eri asioita.

Onhan kiireettömien terveyspalveluiden käytössä muun muassa asuinpaikkaan liittyviä rajoituksia Suomen kansalaistenkin suhteen. Potilas voidaan ohjata kiireettömään hoitoon muualle järjestämisvastuun mukaisesti, eikä siinä ole mitään epäeettistä.

Tunnistamme, että hyvinvointi tai laadukkaat terveyspalvelut eivät jakaudu globaalisti oikeudenmukaisesti. Siten kansainvälinen hyväntekeväisyys ja heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on tärkeää ja arvostettavaa. Emme kuitenkaan pidä oikeana tehdä hyväntekeväisyyttä toisten – tässä tapauksessa siilinjärveläisten – kustannuksella, vaan panostamalla omasta ajankäytöstämme ja varoistamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka

Paperittomien hoitoa harkiten

Lauantai 5.10.2019

Todellisessa talouden kurimuksessa oleva Siilinjärven kunta on päättämässä laittomasti maassa olevien laajennetuista terveyspalveluista.

STM:n uusi kansliapäällikkö Kirsi Varhila kohahdutti vastikään todetessaan, että tulevaisuudessa terveydenhuollossa täytyy priorisoida hoitoja ja päättää, ketkä niitä saavat. Me Siilinjärven kokoomuksen valtuustoryhmässä tuemme paperitto­mien alle 18-vuotiaiden ja raskaana olevien tai vasta synnyttäneiden laajempia palveluita ja yli 18-vuotiaiden rokotuksia ja tartuntatautien hoitamista yleisen terveyden ja inhimillisyyden nimissä.

Kuitenkin päätösehdotuksessa oleva merkintä ”18 vuotta täyttäneille sellainen hoito, jonka antamatta jättäminen johtaisi terveydentilan heikkenemiseen” on liian väljä, kallis ja antaa väärän viestin suomalaisesta yhteiskunnasta: palkitsemmeko lakia rikkovia laajemmilla palveluilla? Olkoonkin että kyse on todennäköisimmin enemmän periaatteellisesta kysymyksestä kuin reaalisesta kuluerästä, koska paperittomat keskittynevät Etelä-Suomeen. Me emme kuitenkaan voi olla hyväksymässä esitystä tällaisenaan.

Tulevaisuudessa tällaista keskustelua tullaan käymään varmasti laajemminkin väestön ikääntyessä ja kestävyysvajeen syventyessä. Tarvitaan arvovalintoja sekä tutkittua näyttöä hoitojen vaikuttavuudesta väestössä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka

Sote-kuntayhtymä -malli Pohjois-Savo on onnensa seppä

Lauantai 31.8.2019 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Tämän lehden palstoilla on viime aikoina uutisoitu tiuhaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja KYSin talousvaikeuksista. Kiuruvetinen kokoomuskollega Tuija Kastari kirjoitti tuoreesti myös hyvistä kokemuksista liittyen Ylä-Savon valinnanvapauskokeiluun. Kaatunut sote-uudistus ei kuitenkaan tullut ja ratkaissutkaan kuntien taloudellista ja potilaiden hoidollista ahdinkoa.

Väitän, että perusterveydenhuolto (PTH) on tärkein osa asiakaskokemusta ja hoitoketjua, mutta kustannuksiltaan se on kuitenkin marginaalisempi. Näin ollen pitäisin tässä vaiheessa tärkeimpänä Pohjois-Savon kuntien tulevaisuuden kannalta erikoissairaanhoidon (ESH) kustannusten hillitsemistä, mikä tapahtuu hoitoketjuihin ja niiden sujuvuuteen vaikuttamalla.

Tuoreen hallituksen lupauksiin ei ole luottamista, tämän on jo sen alkutaival osoittanut. Tästä syystä Pohjois-Savossa tulisi ryhtyä aktiiviseen työhön kaatuneen POSOTE-työn loppuunsaattamiseksi sote-kuntayhtymä-mallin aikaansaamiseksi.

Vaikka malli ei ratkaise suoraan rahoituksen ongelmatiikkaa, vaikuttaisi se PTH–ESH-akselia vakauttavasti. Hoidon integraatio toteutuisi: ESH:lla olisi motivaatio jalkautua ruohonjuuritasolle, PTH:n resurssia olisi helpompi kohdentaa oikein ja tietojärjestelmiä saataisiin yhdenmukaistettua.

Tähän pystytään varmasti yhdistämään valinnanvapauden komponentteja. Ja haja-asutusalueet, minne tällä hetkellä ei tunnuta edes rahalla saatavan hoitoa, varmasti hyötyisivät leveämpien hartioiden kilpailuttamisosaamisesta. Ja vaikka keskustan uneksima maakuntamalli joskus toteutuisikin, olisi tehty työ aina kotiinpäin. Herää vain kysymys, jäämmekö odottamaan ohjausta vai ryhdymmekö itse toimeen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, politiikka

Ongelman ratkaisussa on pidettävä järki ja tasa-arvo mukana

Perjantai 19.7.2019 - mielipide Savon Sanomat Arttu Pöyhönen

Pääkirjoituksessa otsikolla Lääkäreillä pitää olla velvoitteet julkiselle puolelle käsiteltiin ikuisuusaihetta eli lääkäripulaa tutulla retoriikalla (SS 16.7.).

Erikoiseksi sen tekee mielestäni, että maakuntalehden pääkirjoituksessa tarjotaan ratkaisuiksi yksilönvapautta rajoittavia oikeistopopulistisia ja työnteosta sekä ahkeruudesta rankaisevia sosialistisia keinoja.

Yksinkertaisessa maailmassa kun jotakin puuttuu, sitä saadaan tekemällä lisää. Näin ei kuitenkaan ole ihmiselimistössä tai postmodernissa yhteiskunnassa.

Jonkin puuttuessa täytyy selvittää, hukataanko sitä jossakin prosessin vaiheessa vai menetetäänkö sitä, siis liian vähäisen saannin ohella.

Lääkäripulaan, joka vaivaa lähinnä haja-asutusalueita, kun jätetään suurten ja keskeisten alueiden aliresursointi pois, ei lääke ole lääkäreiden koulutuksen lisääminen.

Samassa kirjoituksessa uhmataan fysiikan peruslakeja toteamalla, että määrän lisääminen ei vaikuta laatuun.

Toisaalta perisuomalaisen kateuden höystämänä, kun lääkärien palkat saataisiin samalla laskemaan, olisi se vielä parempi ja valtion verokertymää vähemmäksi.

Tähän voin todeta, että on yhteiskunnan edun mukaista, että lääkäreiden työtä arvostetaan ja arvotetaan oikein.

Näin ehkäistään muun muassa liiallista markkinavetoisuutta ja medikalisaatiota.

Kaikista pöyristyttävintä kirjoituksessa, mitä toki on ehdotettu monen muunkin lehden palstalla, on lääkäreiden pakkotyöllistäminen julkiselle puolelle eli työpanoksen sosialisointi.

Tällaisen ehdottamisesta ei ole enää pitkä matka tiettyjen ihmis- tai etnisten ryhmien erottamiseen yhteiskunnasta erinäisillä tavoilla, minkä seurauksiin voi tutustua historiankirjoista, jos on päässyt unohtumaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, yhteiskunta, politiikka

Siilinjärvi - itsekäs vai itsenäinen?

Lauantai 1.6.2019 - mielipide Savon Sanomat Arttu Pöyhönen

Siilinjärven kunnanvaltuusto teki päätöksen vesilaitoksen yhtiöittämisestä ja yhdistämisestä Kuopion kanssa 27.5.2019 äänin 24-19. Itse olin taannoin alustavasti puolesta ja tuoreesti esitin myös kritiikkiä liittyen asiaan. Näin ollen minua on tituleerattu takinkääntäjäksi, koska lopulta äänestin kunnanhallituksen muutetun esityksen puolesta. Kynnyskysymykseni vesiyhtiöön liittymiseksi oli, että sopimukseen saadaan kielto liiketoiminnan myynnistä. Näin turvataan peruspalvelua monopoliasemassa tuottavan yhtiön kuntaomaisuus ja –omistajuus.

Tässä kuitenkin on juuri politiikan ydinongelma mitä haluan olla muuttamassa. Yritän ratkaista asiat järkiperustein. Liian moni poliitikko tekee valintansa tunteella ja pyrkii tukemaan tätä näkökulmaa valiten tiedosta tätä näkemystä parhaiten palvelevat todisteet.

Kunnan tulos on painumassa tänä vuonna 9 miljoonaa alijäämäiseksi. Taseen vahvistaminen 13 miljoonalla eurolla aikaansaa sen, että kuntamme kriisiytyminen siirtyy ainakin vuodella eli meillä on aikaa pohtia toimenpiteitä talouden korjaamiseksi. Vesilaitoksen myynnin takana olleita syytetään siitä, että he ovat viemässä Siilinjärveä Kuopioon. Mielestäni asia on juuri päinvastoin: jos päätöstä ei olisi tehty, todennäköisimmin tilanne tulevaisuudessa heikkenisi nopeammin eikä muita riittävän varteenotettavia ehdotuksia pään pinnalla pitämiseksi ole kuulunut. Toki pitkällä aikavälillä päätöksen taloudellinen hyöty on mitätön, mutta meillä ei valitettavasti ole enää oikeutta pitkän aikavälin tarkasteluun.

Vaikea ja monimutkainen päätös on nyt tehty. Kuntavaalikoneessa taidettiin kysyä, kumpi on tärkeämpi kunnan vai kuntalaisten etu? Tuolloin en ymmärtänyt mitä sillä tarkoitettiin, mutta kun talous heikkenee alkavat nuo kaksi erkaantua. Itse ajattelen että tämä päätös oli loppujen lopuksi niin kuntalaisten ja eritoten kunnan eduksi. Jos nämä kaksi etua erkanevat liikaa, on mielestäni aika heittää pyyhe kehään. Tämä päätös osoittaa, että emme ole itsekkäitä vaan yhteistyöhaluisia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous

Soten evoluutio

Lauantai 6.4.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Minä uskon evoluutioon, niin menneenä kuin tulevana luonnon ja yhteiskunnan voimana. Strateginen johtaminen on taas johtamista visiolla eli tulevaisuuden näkymällä. Suurin osa asiantuntijoista mieltävät, että soten järjestämisvastuu on järkevintä koota 5 sote-alueeseen. Tämä ilmeisimminkin todettiin nykyisellä kuntien määrällä kuntademokratiaa heikentävänä.

Kokoomuksen linja lähtee nyt siitä, että kunnat muodostaisivat vapaaehtoiselta pohjalta kuntayhtymiä kuten esim. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on tehty. Tämä on erittäin hyvä hoidon integraation kannalta. Lisäksi ehdotetaan hoitotakuun tiukentamista, mikä sinällään on hyvä, mutta tulisi nostamaan kustannuksia ja saatavuuden ratkaisemiseksi käytettäisiin yksityisiä palvelusetelein. Minun nähdäkseni Kokoomuksen ehdotus mukailee pääpiirteissään Lääkäriliiton tuoretta kannanottoa.

Mielestäni tärkeintä asiassa on kuitenkin juuri uuden hallinnon tason torjuminen, mikä tarkoittaisi väistämättä uutta veroporrasta, mitä käytännössä muut puolueet kuin Kokoomus nyt ajavat. Näen, että Kokoomuksen malli olisi evoluution yksi vaihe matkalla kohti 5 sote-aluetta, mikä kuitenkin olisi pitkällä tähtäimellä optimaalisin vaihtoehto sairastuvuuden ennustettavuuden ja näin budjettirajoitteiseen rahoitukseen siirtymisen kannalta.

Itse ajattelen, että tähän maahan ei tarvita enää yhtään vaaleilla valittavaa poliitikkoa lisää. Esim. kunnallispolitiikassa olen kuullut suoraan sanottavan, että toimintoja ei haluta tehostaa, koska tällöin poliitikoille ei jää mitään päätettävää. Sote-kuntayhtymämalli ajaisi varmasti heikoimpia kuntia pakkoliitoksiin, mutta mitä haittaa siitä on? Raskasta julkishallintoa saataisiin karsittua, koska organisaatiomuutoksilla keksitään vain korvaavia suojatyöpaikkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, sote, yhteiskunta, politiikka

Suhteellisuudesta ja äänestämisen tärkeydestä

Torstai 4.4.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Viime vappuna Siilinjärven torilla pitämässäni puheessa totesin, että lääkärin tärkein ohjenuora on ”älä  vahingoita” ja lupasin ennen seuraavaa sotea selvittää, mikä kyseinen ohjenuora on poliitikolle. Kiertäessäni toreja, useampi ihminen on todennut minulle, että lääkärin pitäisi tehdä lääkärin töitä. Olen eri mieltä. Lääkärin koulutus maksaa noin 80000-150000 euroa. Voin luvata, että olen maksanut tuon rahan niin suoraan veroina kuin vaikkapa estettyinä verisuonitapahtumina jo useaan otteeseen takaisin. Tuolla summalla olen saanut jotakin tärkeämpää kuin koulutuksen – ajattelutavan, jolla ongelmia ratkaistaan.

Kuten Uutis-Jousen vaalipaneelissa totesin esim. vanhustenhuollon ongelmat eivät ratkea yhdellä luvulla, koska koko maassa ympärivuorokautisessa hoivassa siirtyminen 0,5 mitoituksesta 0,7 tarkoittaa 40% henkilöstön lisäystä. Tämä tultaisiin kattamaan todennäköisimmin ottamalla hoitajat muualta hoivasta ja ongelmat vain siirtyisivät esim. kotihoitoon. Samat poliitikot, jotka vaativat hoitajamitoitusta, vaativat rajoja kiinni, jotta suomalaisille riittäisi töitä. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa hoivakriisin ratkaisuun, muiden toimenpiteiden ohella.

Poliitikon tärkein ohjenuora mielestäni näin on ”kun jokin ratkaisu vaikuttaa helpolta, niin arvioi sen vaikutuksia ja suhteita muihin ratkaisuihin”. Ymmärrän myös, että usko poliittiseen päätöksentekoon on viime aikoina ollut koetuksella monista tapauksista johtuen. Yksittäisen valitsemasi poliitikon mahdollisuudet ovat varmasti rajalliset, mutta äänesi liittyy laajempaan joukkoon, jota arvioidaan päätöksiä tehdessä. Viime vaalien jälkeen jostakin oli leikattava Suomen tulevaisuuden vuoksi ja koulutuksesta se oli helpointa, koska nuoret olivat laiskimpia äänestäjiä. Äänestäjälle näin ollen tärkein ohjenuora on ”äänestä”.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, politiikka

Sote-soturin manifesti

Torstai 14.3.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Hyvin odotetusti naistenpäivänä sote kaatui. Minä olen pelkkä yksinkertainen maalaislääkäri, mutta näin tämän jo useita vuosia sitten. En siksi, että minulla olisi perustuslakiosaamista tai ennustajanlahjoja. Pääsääntöisesti näin tämän tulevan yksittäisten asiantuntijoiden kuten emeritusprofessori Martti Kekomäen kommenteista ja omista kokemuksistani lääkärin työssä. Olen katsonut kauhulla, miten todella tärkeää ja laajaa muutostarvetta on viety eteenpäin liian suurena kokonaisuutena ja siihen on liitetty liikaa poliittisia intressejä. Yksityiskohtiin en mene syvemmälle, koska niitä olen viime vuosien aikana käynyt tämänkin lehden sivuilla lävitse.

Vaalikampanjat ovat käynnistyneet ja pelolla seuraan nyt poliittisten puolueiden sote-ehdotuksia. Itse en näe, että uutta sotea kannattaa lähteä viemään eteenpäin tavalla, joka on jo havaittu toimimattomaksi. Nyt tarvitaan asiantuntijuutta sekä valtiomiesmäisyyttä nähdä Suomen ja suomalaisten etu.

Pyydän kaikkia lukijoita tutustumaan Lääkäriliiton tuoreeseen sote-ehdotukseen. Ehdotelmassa painotetaan kuntien järjestämisvastuun siirtämistä viidelle järjestämisvastuualueelle, käytännössä erityisvastuualueiden mukaisesti, joiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Tässä painotetaan myös muutoksen vaiheistusta.  

Me emme tarvitse poliitikkojen tekemää sotea, vaan asiantuntijoiden luomat vaihtoehdot, joista poliitikot tämän valitsevat. Minä taasen lupaan, etten pane kynääni tuppeen ennen kuin laillinen sote vallitsee maassamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, politiikka

Orpo, yksin mutta lähellä ratkaisua

Torstai 21.2.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Populismi ja monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen on vaalien alla maan tapa. Se joka ei heti ole lynkkaamassa väärintekijää vaan ottaa aikansa ”fundeeratessa” oikeaa lähestymistapaa leimataan petturiksi. ”Ihminen ei ole desimaali.” Yhdestä suusta mauton, muualta kuultuna olisi neroutta?

Toki itsekin ihmettelen Kokoomuksen puheenjohtajan lausahdusta, koska eikö juuri sote-valinnanvapauden kapitaatio ole desimaalin laittamista ihmiselle? Tästä syystä itse olen kritisoinut markkinamallia, eikä se puhtaana versiona sovi kuin työterveyshuollon toimintaympäristöön, missä potilaiden läpivirtausaika voidaan laskea ja tuote tasakoosteistaa.

Asia on kuitenkin juuri kuten Orpo totesi. Jos ympärivuorokautiseen hoivaan laitetaan kiinnitetty mitoitus, todennäköisimmin ongelma siirtyy vain eri kohtaan palveluketjua, kuten palveluasumiseen tai kotihoitoon. Suutariksi jäävässä sotessa tämä ongelma olisi syntynyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille, koska poliitikot eivät ymmärrä lähetekäytännön suhteellisuutta.

Suomeen tarvitaan nykyisiä sairaanhoitopiirejä ja ERVA-alueita hyödyntävä suurempiin järjestäjiin tukeutuva sote-ratkaisu ilman lehmänkauppoja. Julkisen terveydenhuollon on oltava kuskin paikalla ja yksityisiä tuottajia hyödynnettävä täydentävästi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhuolto, terveydenhuolto, politiikka

Terveydenhuolto matkalla vakuutuspohjaiseen suuntaan

Lauantai 16.2.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen (Uutis-Jousi 7.2.2019)

Sote- ja maakuntauudistus ei todennäköisimmin tule etenemään tämän vaalikauden aikana, johtuen muutamasta seikasta. Mediassa uutisoitiin varsin tuoreesti terveyspalveluiden laatujärjestelmän kehittämisestä, mikä tullee viemään vuosia. Ensinnäkin aiotun kaltaisen valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto ilman asiallista laaturekisteriä on kuin perä edellä puuhun kiipeämistä. Toisaalta itse uskon, että aukottomia laatukriteereitä on vaikea ylipäätään luoda terveydenhuollon erityispiirteiden vuoksi.

Uskon erittäin vahvasti markkinatalouden kykyyn yhteiskunnan kehittämisessä, mutta poikkeus vahvistaa säännön ja tämä poikkeus on terveydenhuolto. Suomen terveydenhuollon markkinat ovat liian pienet aidon kilpailun hyödyille ja maamme maantieteelliset erityispiirteet vääristävät markkinoita. Palveluiden järjestäminen tietyillä alueilla ilman erillistä tukijärjestelmää on mahdotonta. Tästä syystä EU-notifiointia aiotulle uudistukselle ei todennäköisimmin heltiäisi.

Kapitaatio eli henkilöperusteinen ”kattohinta” on erinomainen pyrkimys rajoittaa terveydenhuollon kustannuksia ja samalla siirtyä tarveperusteisesta rahoituksesta budjettiohjattuun rahoitukseen. Kuitenkin kapitaation tulisi käsittää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä varmistaisi em. tasojen integraation ja samalla potilaiden hoidon jatkuvuuden. Samalla tuottajille syntyisi motiivi hoitaa potilaat mahdollisimman lähellä sote-keskusta, mikä säästäisi kustannuksia. Tietysti tämäkin vaihtoehto vaatisi lääketieteellisten perusteiden valvontaa, ettei synny turhien tutkimusten ja hoitojen motiivia. Itsekin olen kritisoinut erikoissairaanhoidon valinnanvapautta erillisenä. Toisaalta voidaanko palvelukokonaisuuden valinnan yhteydessä puhua aidosta valinnanvapaudesta, onko siinä järkeä?

18 maku-sote aluetta on liikaa. Yhden maakunnan väkiluku on karkeasti laskettuna 300 000. Jos puhutaan sairauksien ilmaantuvuuden ja rahoituksen suhteesta, niin tilastollinen vaihtelu saa aikaan maakuntien kriisimenettelyitä ja yhdistämisiä. Näin ollen 5 aluetta ERVA-alueiden pohjalta olisi paras kuten asiantuntijat aiemmin ehdottivat. Tämä kuitenkin todettiin siis kunnallista demokratiaa heikentäväksi, mitä itse en käsitä: Eikö maakuntakin pyöri keskuksensa ehdoilla?

Nykyisen sote-aihion parhaat hedelmät ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen ja rahoituksen yksinkertaistaminen. Nämä tehdään kuitenkin liian suurin poliittisin kompromissein, eikä niiden saavuttaminen mielestäni ole erityinen suoritus. Erityisesti itse olen huolissani tiettyjen erikoissairaanhoidon alojen osaajien määrästä ja jakautumisesta. Osaajapula tulee luomaan pakotettuja alueellisia kartelleja, mikä on kilpailun irvikuva. Todennäköisimmin terveydenhuolto tulee siirtymään vakuutuspohjaiseen suuntaan, tuli sotea tai ei, sillä juuri vakuutuspohjaisuus yhdistää hoitoketjuja kuten sote-järjestelmänkin tulisi tehdä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, sote, yhteiskunta, politiikka

Liittoutumista harkittava

Keskiviikko 9.1.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen (Uutis-Jousi 3.1.2019)

Presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeen maailma ei ole ollut entisensä. Toisen maailmansodan jälkeinen monenkeskinen länsimainen sopimusjärjestelmä on romuttunut (Fredrik Reinfeldt, Johtamisfoorumi 2018 Kuopio).

Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta vuonna 2017. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä turvallisuusuhkia niin suorasti kuin epäsuorastikin, ja suurvallat tulisi saada poliittisin toimin yhteen rintamaan tuon torjumiseksi. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde on arvoitus, heillä voi pahimmillaan olla maailma etupiireihin jaettuna Molotovin-Ribbentropin tapaan.

Suomen on huolehdittava turvallisuudestaan muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Natosta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Kaikilla on mielipiteensä, mutta ratkaisevinta ovat mielestäni faktat, jotka ovat tiedossa vain harvoilla Suomessa, kuten monet turvallisuuspoliittiset tapaukset osoittavat. Natoon täytyy suhtautua varauksella Trumpista johtuen. EU:n puolustusyhteistyötä on syvennettävä, mutta riittääkö tuo kriisin hetkellä?

Toisaalta ainakin itseäni mietityttää asevelvollisuusarmeijamme toimintakyky sodankäynnin muuttuvassa maailmassa. Reserviläisistä koostuvan armeijan kokoaminen ei käy hetkessä ja huomaamatta. Riittävätkö kertausharjoitukset 5 – 10 vuoden välein pitämään yllä reservin vastuullisia sodanajan tehtäviä?

Erikoistuminen ja alakulttuurit valtaavat yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Miksi kriisienhallinta poikkeaisi tuosta? Asevelvollisuus on hyvä pohja, mutta mielestäni tulevaisuuden uskottavaa puolustusta on arvioitava jatkuvasti ja kriittisesti, ilman suomettumisen taakkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvallisuus, politiikka

Sisäilmaongelmiin ratkaisuja selvitysten sijaan

Torstai 13.12.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Vaalit lähestyvät ja sen huomaa kasvavasta populismin määrästä, mikä yltää perinteisiin puolueisiin saakka. Uutis-Jousessa 5.12.2018 uutisoitiin Siilinjärven Keskustan vaatimuksesta valtakunnan tason koordinaatioon kuntien julkisten kiinteistöjen sisäilmaongelmien syiden selvittämiseksi.

Kaikki varmasti ymmärtävät ilman sen kummempia selvitysryhmiä, mistä kosteus- ja homevauriot johtuvat. Ne johtuvat kosteuden pääsystä kiinteistöjen rakenteisiin, mitkä luontaisesti reagoidessaan synnyttävät biologisesti aktiivisia tuotteita. Kosteus pääsee rakenteisiin suunnittelu- ja rakennusvirheiden tai riittämättömän huollon tai kunnossapidon seurauksena.

Itse olen seurannut varsin läheltä tuoreesti erään rakennusliikkeen virheellistä toimintaa, eikä näillä tunnu olevan minkäänlaista juridista vastuuta virheistään. He voivat valehdella, harhauttaa ja luistaa vastuistaan täysin ilman sanktioita. Rakennusliikkeiden määrän vähentyessä ja koon kasvaessa ne luottavat lakimiesarmeijoihinsa ja pienten asianosaisten riidanhaluttomuuteen.

Kaikki ammattilaiset varmasti tietävät miten homeongelmilta vältyttäisiin, mutta kun motiivina on rahan säästäminen. Hyvät käytännöt tulisi saada osaksi lainsäädäntöä tai kaupallisin motiivein, kuten vuokrakohteet, tuettua laadukasta rakentamista. Tämä saattaa ehkä kuulostaa jo salaliittoteorialta, mutta mitkä mahtavat olla rakennusalan lobbareiden motiivit edelle kuvatuille järjestelyille?

Kyse ei siis mielestäni ole tiedon vaan halun puutteesta. Itse voin ainakin todeta omalla kokemuksellani, että jos lääkäri hoitaisi potilaita yhtä hutiloiden kuin eräät grynderit pystyttävät kiinteistöjä, niin lupa ammatinharjoittamiseen menisi hyvin nopeasti. Asia on toki hyvä nostaa esille vaalien alla sisäilmasairaassa kunnassa, poliittinen menestys on tuolloin taattu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous, sisäilma

Vanhemmat kirjoitukset »