Hyvinvointialueet - maakuntavero on susi lampaan vaatteissaSunnuntai 2.1.2022 - Arttu Pöyhönen Kari Ojala mielipide Savon Sanomat Savon Sanomat uutisoi vihreiden puheenjohtajan sijaisen Iiris Suomelan aluevaalikiertueen Kuopion vierailusta (SS 29.12.). Suomela totesi, että maakuntavero ei liity aluevaaleihin, mutta on tärkeää saada se etenemään tämän vaalikauden aikana. Mielestämme maakuntavero ja siihen suhtautuminen liittyvät varsin olennaisesti hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksiin ja erityisesti alueiden elinvoimaisuuteen. Sanan ”maakuntavero” ensivaikutelma kuvautuu haja-asutusalueiden kannalta positiivissävytteisenä: lisäisikö se jopa kaltaistemme alueiden elinvoimaa? Asia taitaa kuitenkin olla päinvastoin. Pohjois-Savo on monilla mittareilla sairain hyvinvointialue (THL 2018). Lisäksi meillä on väestöltään toiseksi pienin erityisvastuualue ja selvästi pienin hyvinvointialue, missä sijaitsee yliopistollinen sairaala (Kuntaliitto 2019). Meidän on järjestettävä lakisääteiset palvelut suuremmalla yksikkökustannuksella kuin muiden, olettaen, että tehokkuus on vakio. Maakuntavero olisi pohjoissavolaisille veronmaksajille kallis: paljon lakisääteisiä palveluita sairaalle väestölle ilman asianmukaista valtion kompensaatiota. Täyttä tietoa veron laadusta tai vaikutuksista ei ole. Todennäköisesti kyseessä olisi kuntaverosta kuntaveroleikkurin poistaneen osuuden korvaava tasavero. Toteutuessaan maakuntavero aiheuttaisi merkittävää alueellista eriarvoisuutta ja autioittaisi haja-asutusalueita. Maakuntavero koskisi erityisen raskaasti niitä alueita, joissa jo kuntaverorasitus on keskimääräistä korkeampi. Maakuntaveron toteutuessa Suomesta tulisi valtion sijaan maakuntien liitto, kun otetaan huomioon sote-rahoituksen merkittävä osuus kokonaisverotuksesta. Äänestäjillä on ennen aluevaalien äänestyspäätöstä siis monta syytä punnita, mitä mieltä puolueet ovat maakuntaverosta. |
Avainsanat: talous, politiikka, yhteiskunta, terveydenhuolto |
Arttu Pöyhönen
Työ, Terveys, Tulevaisuus, Turvallisuus