Siilinjärven talouden diagnostiikka

Torstai 25.10.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Kuntamme talous on kestämättömällä pohjalla. Maanantain kunnanvaltuustossa hyväksyttiin 2018 vuoden muutostalousarvio, missä tilikauden tulos on -3,6 milj. €. Pääasialliset syyt tähän ovat valtava väistötilojen tarve sekä palvelujen ostot, mitä ei ole pystytty ennakoimaan esim. erikoissairaanhoidon maksuina, sekä muut ennakoimattomat palkkakustannukset mm. sivistyspalveluissa. Kunnanjohtaja esitti edelleen huolensa valtionosuuksien pienentymisestä, mikä on ollut huomattavaa verrattuna esim. samankokoiseen Iisalmeen, johtuen todennäköisimmin kuntamme väestörakenteesta. Miten tämä syöksykierre saadaan katkaistua ja kuntamme itsenäisyys näin säilytettyä?

Kun ihmiselimistössä on esim. hivenainetta liian vähän, on olemassa oikeastaan kolme vaihtoehtoa:                1. saanti, yleensä suun kautta, on liian vähäistä 2. elimistö ei jostain syystä pysty käyttämään sitä optimaalisesti, todennäköisimmin jokin sisäinen prosessi on estynyt sairauden vuoksi 3. elimistö hukkaa ainetta esim. suolistoon. Tämä on hyvin karrikoitu jako ja seuraavaksi käsittelen Siilinjärven taloutta näin.

1. Siilinjärvellä on maakunnan paras työllisyys ja korkein verotus, joten rahanpuute ei voi olla saannista kiinni. Verotuksen korotus ei ole mielestäni vaihtoehto, tällöin ero lähikuntiin nousee liian suureksi. Epäilen että aiempien vuosien kulukuuri on saanut aikaan sen että 3. kohdan rahan hukkaus ei ole vastaus. Investoinnit ja käyttötalous tehdään tällä hetkellä veitsi kurkulla, toki aina voidaan tehostaa.

Monielinvammassa elimistö sulkee toimintojaan, siten että vähemmän tärkeitä toimintoja supistetaan, jolloin elintärkeille toiminnoille jää enemmän kapasiteettia. Näin ollen ajattelen, kuten oppi-isäni Kari Ojala jo valtuustosalissa totesikin, että Siilinjärvellä on tehostettava sisäisiä prosesseja ja mietittävä näitä jopa täysin uudestaan organisoituina. Ajattelen että tärkeänä osana tätä organisointia olisi myös miettiä täysin uudestaan kunnan ydintehtävää. Ydintehtävän ulkopuolisista tehtävistä luopuminen keskittää voimavaroja tärkeimpään eli kuntalaisten palvelujen laatuun.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous

Woodhope Siilinjärvi - Vastakkainasettelusta vaihdantaan

Perjantai 14.9.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Pääkirjoituksessa puitiin varsin nihilistisellä tavalla Woodhope Siilinjärvi -hanketta (SS 12.9.). Mielestäni kirjoitus kuvastaa juuri keskustan himoitseman maakuntareformin Akilleen kantapäätä. Maakuntakeskuksen norsunluutornissa, mihin luen myös Savon Sanomien ainakin osaltaan kuuluvan, on helppo ylenkatsoa ja naureskella haja-asutusalueiden olemassaolon taistelulle.

Meillä Siilinjärvellä on omat haasteemme, jotka pääasiallisesti koskevat kiinteistöinvestointeja sekä kestävän taloudenpidon löytymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuitenkin keskustelut kunnassamme Woodhope-hankkeen ympärillä ovat olleet hyvin rakentavia ja maakunnallista vetovoimaa korostavia. Itse olin taannoin nostamassa esille asuntomessuhanketta liittyen alueen kehittämiseen. Oma ajatukseni oli, että Kuopio hyötyy tuosta myös huomattavassa määrin. Esimerkiksi majoituskapasiteettia on mahdotonta nostaa paikallisesti tarvittavalle tasolle.

Siilinjärvellä kyllä ymmärrämme oman paikkamme äidin hameenhelmassa. Mutta ymmärretäänkö Kuopiossa, mitä tämä huoltosuhde tarkoittaa? Ainakin joukkoliikenneasioista nousseen kohun perusteella ei ilmeisimmin. Hivenen tulee tunne, että vuorovaikutuksessa Kuopio odottaa, uiko veteen heitetty avuton, ja kun ei, niin pelastaa ja saa henkisen niskalenkin. Kyllä me uimme, sanokaa vain, kuinka pitkälle.

Toivoisin jatkossa maakuntalehdeltä inklusiivista eli sisällyttävää suhtautumista maakunnan kehittämiseen turhan kahtiajaon ja vähättelyn sijaan. Kyseisenlaiset kehittämishankkeet kun satavat meidän kaikkien laariin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous, demokratia

Vetoomus lähidemokratian puolesta

Torstai 6.9.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä. Väestö ikääntyy, kaupungistuminen vie väestöä kasvukeskuksiin, taloudellinen hyvinvointi keskittyy tietyille joukoille ja henkisen pahoinvoinnin arvioidaan lisääntyneen. Filosofi Friedrich Nietsche puhui aikanaan ihmiselle ominaisesta vietistä valtaan. Mikäli tuo on joskus pitänyt paikkansa, ei näin ole enää: kiinnostavat ja hyvin palkatut asiantuntijatehtävät vetävät puoleensa ja poliittisesta vallasta on tullut harvojen perversio.

Kotikunnassani Siilinjärvellä aiemmat vuodet ovat olleet hyviä. Lähitulevaisuus tulee todennäköisesti olemaan raskas ja on tehtävä vaikeita päätöksiä leikata totutuista hyvistä palveluista ja laajasta palveluverkosta. Syynä tähän pitäisin em. laajojen trendien ohella lähihistorian osaamatonta rakentamista vailla vastuita sekä osaltaan myös vajaavaisuutta julkishallinnon organisaatioiden pitkäaikaisessa taloudenpidossa.

Vapaus on liian pitkään ollut meille itsestään selvää. Usein ihminen käsittää arvostamiaan asioita vasta kun on nuo menettänyt. Itse pidän lähidemokratian säilymistä merkittävänä arvona. Kuitenkin pienen kunnan marginaalipuolueen paikallisyhdistyksessä aktiiveja on kourallinen ja tällä hetkellä hekin ovat jo lähestymässä eläkeikää. Toki kokemusta tarvitaan, mutta ihminen on kokemusmaailmaltaan subjektiivinen olento, joten käsillä oleva elämäntilanne määrittää usein ajattelua eniten. Näin ollen haluaisin vedota nuoriin ja keski-ikäisiin: aktivoitukaa, keskustelkaa ja ottakaa selvää. Teitä tarvitaan päätöksentekoon edustuksellisessa demokratiassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia, yhteiskunta, kuntapolitiikka

Kuntataloudesta ja tulevaisuudesta ? Siilinjärvi veden varassa?

Torstai 28.6.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

28.5.2018 käsiteltiin Siilinjärven kunnanvaltuustossa vuoden 2017 tilinpäätöstä, mikä oli 1,77 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnassa siis kaikki hyvin? Mielestäni käyttötalouden etumerkki ja tulos ovat yliarvostetussa asemassa. Uudessa vuonna 2015 voimaanastuneessa kuntalaissa pyrittiin lisäämään huomiota kuntien konsernitalouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. 

Mielenkiinnosta yritin vertailla Siilinjärven, Iisalmen ja Varkauden tunnuslukuja keskenään, koska mielestäni ne painivat samassa sarjassa. Etenkin Iisalmen kanssa käydään jatkuvaa kisaa maakunnan toiseksi suurimman kunnan/kaupungin tittelistä.

Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Se kertoo, kuinka suuri osuus varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle liiketoiminta rakentuu. Osakeyhtiön konkurssiuhan on huomattu nousevan, kun omavaraisuusaste on alle 25 %. Iisalmen kuntakonsernin luku on 45%, Varkauden 38,9% ja Siilinjärven 30,2%(2016). Iisalmessa lainaa per asukas oli 4246€, meillä 5583€ ja Varkaudessa 7907€.

Näistä luvuista päätellen voisin ennustaa Iisalmen vievän voiton maakunnallisessa kilvoittelussa. Lisäksi Ylä-Savossa on synergiaa toimijoiden välillä. Haluaisin nostaa tässä esille alueen suurten yritysten esittäytymisen keväällä Helsingissä.

Sen lisäksi että kuntamme omavaraisuus on matala, on meillä kiinteistöinvestointipaineita lähivuosien aikana noin 100milj.€ verran. Tämä yhtälö vaarantaa mielestäni kuntamme itsenäisyyden. Investoinneista täytyy säästää ja jostakin täytyy löytää rahaa. Kunnantalon tarkoituksenmukaisuutta ja toteutustapaa täytyy miettiä. Kaikkien investointien tarpeellisuutta tulee arvioida nyt useaan otteeseen.

Tuoreimmin kunnanvaltuustolle esiteltiin vesilaitosten yhdistämistä Kuopion kanssa. Tuo on lainsäädännöllinen velvoite, eikä siilinjärveläisiä tai kuopiolaisia asiakkaita voida laittaa eriarvoiseen asemaan esim. maksujen suhteen. Suurempi toimija ja yhtiömuoto takaisi mielestäni turvallisuuden ja toiminnan pitkäjänteisyyden. Samalla kunnan tase vahvistuisi ja omavaraisuus kasvaisi.

Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Tällä hetkellä meidän haasteemme on taloudellinen. Tässäkin esitetystä kilvoittelusta on ehkäpä luovuttava ja pyrittävä turvaamaan kuntamme olemassaolo. Myös jokaisen asukkaan olisi hyvä sisäistää yllä olevat faktat, jotta päättäjillä olisi selkänoja mihin päätöksissä nojata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntapolitiikka, talous

Politiikka - Liikkeessä, mutta mihin suuntaan?

Torstai 3.5.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Kotimaisen politiikan tuorein käänne oli Harry ”Hjallis” Harkimon ero Kokoomuksesta sekä hänen osallisuutensa uudessa Liike Nyt -liikkeessä. Tämä oli jatkumoa hänen kritiikilleen Kokoomuksen linjaa kohtaan. Suuri syy uuden liikkeen synnylle oli ajatus poliittisen järjestelmän toimimattomuudesta ja vallan keskittymisestä sisäpiiriin. Yhtenä esimerkkinä tästä hän käytti 2015 syntynyttä ”lehmänkauppaa” maakunta-sote.

Mielestäni Harkimon kritiikissä on perää. Poliittinen järjestelmämme perustuu itsenäisyytemme alkuaikoihin. Myös viime aikoina monessa mukana olleen ay-liikkeen kulta-ajoista on kohta jo ihmisiän verran. Yhteiskunta ja erityisesti työelämä on muuttunut radikaalisti. Teollisena aikakautena syntynyt johtamisjärjestelmä linjaorganisaatioineen on vanhentunut. Johtamisen tulisi keskittyä entistä enemmän asiantuntijoiden ja verkostojen johtamiseen. Luottamus on avainsana tässä viitekehyksessä, perustuuhan koko talousjärjestelmämme luottamukseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ei missään vaiheessa ole herättänyt luottamusta. Pirullinen ongelma muuttuu alati, mutta silti sen ratkaisu lähtee tiettyjen muuttujien kiinnittämisestä. Esimerkiksi kapitaation olisi lähtökohtaisesti pitänyt pohjata sairastamisriskiin. Valinnanvapauspilotit perustuvat kaikista yksilöistä saatavaan samaan korvaukseen. THL kuitenkin lanseerasi tuoreesti, jo pitkään asiantuntijoiden penäämän, paljon kohua tyhjästä mediassa nostaneen, riskikapitaation. Näin ollen pilotin ja lopullisen tilanteen ansaintalogiikat ovat palvelujentuottajien kannalta täysin erilaiset. Ennusteitä on näin ollen mahdotonta tehdä.

Olen Harkimon kanssa eri mieltä erityisesti kahdesta asiasta. Ensinnäkin todellinen muutos lähtee yksilöstä/organisaatiosta sisäsyntyisesti. Toisena Kokoomus on tähän muutokseen kyvykkäin puolue niin tiedollisin kuin vuorovaikutuksellisin mittarein.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, sote, valinnanvapaus

Sisäilmaongelmista eroon järkevästi?

Torstai 19.4.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

23.4.2018 järjestetään kunnanvaltuuston seminaari, missä on tarkoitus käsitellä myös kuntakiinteistöihin liittyviä kysymyksiä. Teknisessä lautakunnassa on viime aikoina käsitelty huomattavassa määrin kunnan kiinteistöjen tilannetta. Luonnollinen korjaustarve sekä erityisesti sisäilmasto-ongelmat luovat jatkuvaa painetta ratkaisujen löytämiselle. Väistötiloiksi tarkoitettuja viipaleita hankitaan koko ajan, näiden arvioitu kustannus kunnalle tulee olemaan miljoonia euroja vuodessa. Toimitilaohjelmassa on mainittu kiinteistöjen korjausvelaksi noin 25,7 miljoonaa euroa (5/2017) ja tämä summa sisältää käytännössä vain luonnollisen korjaustarpeen, ei sisäilmasto-ongelmien aiheuttamia kustannuksia. Askeleita oikeaan suuntaan ongelman ratkaisemiseksi on otettu. Rakennuskanta on salkutettu suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi ja esim. leasing-sopimuksin on pyritty välttämään kunnan velkaantumista tilanteessa.

Nykymaailmassa tiedon määrä on lähes rajaton. Ongelmana on ihmisen kyky omaksua tietoa, määrittää olennainen tieto ja suhteuttaa tämä tieto omaan aiempaan tietämykseensä. Itse koin tuoreesti hämmästyksen tutustuessani kunnan kiinteistöjen tilanteeseen. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu tekee erinomaista työtä, mutta hänkin on vain yksi mies ja hänen toimenkuvaansa kuuluu erittäin paljon muutakin kuin vain sisäilma-asiat. Oma käsitykseni oli, että kunnan toimitilainvestointisuunnitelma 2018-2025 olisi laajan selvittelyn ja strategisen pohdinnan tulosta. Todellisuudessa se on virkamiehen laatima kehyssuunnitelma. Esimerkiksi viimeisimmässä teknisen lautakunnan kokouksessa teimme päätöksen kunnantalon väistötiloista viipaleratkaisuun. Investointisuunnitelmassa kunnantalo on vuorossa vuonna 2022. Toki koulut ja päiväkodit ovat prioriteetti, mutta viipaleiden vuosikustannukset huomioiden kunnantalon kohtalo tulisi määrittää nopeasti.

Sisäilmaoireet voivat ihmisestä riippuen aiheuttaa vaikeitakin ärsytysoireita ja pahimmillaan aiheuttaa väliaikaista työkyvyttömyyttä. Usein kuitenkaan koetut oireet eivät korreloi kiinteistöjen kuntoa. Kunnan sisäilmatyöryhmän jäsenistöstä lähes puolet koostuu työsuojeluvaltuutetuista. Tämä mielestäni ylikorostaa henkilöstön subjektiivisia kokemuksia. Henkilöstön oireistoa täytyy selvittää, mutta se tulee tehdä yksilöille kohdennetuilla kyselyillä eikä ”huutoäänestyksin”.

Sisäilma-asiat ovat monimutkaisia terveydellisiä, psykologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Poliitikkojen tehtävä on luoda suuret linjat. Woodhope Village -hankkeeseen on palkattu konsulttiapua. Mielestäni kunnan kiinteistöt ovat kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden kannalta erittäin tärkeitä. Pitäisikö tämän ongelman pitkäaikaiseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisemiseksi käyttää asiantuntevaa ulkopuolista rakennus- ja sisäilma-asiantuntija apua?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallispolitiikka, kiinteistöstrategia, sisäilma

Katseet kohti 2025

Torstai 8.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

"Niin on ollu, ja niin on aina oleva, mä seison omieni puolella?" (-Profeetat)
26.2.2018 Siilinjärven kunnanvaltuustossa äänestettiin tuoreen kuntastrategian hyväksymisestä. Toni Juvonen (vihr.) ehdotti strategian palauttamista valmisteluun. Näkisin pääasialliseksi syyksi tuon taustalla olleen kommunikaation vajaavaisuuden: isolla osalla valtuustosta oli käsitys, että asian tiimoilta pidettäisiin vielä seminaari ennen strategian hyväksymistä.

Itse pidin puheenvuoron, missä tuin Juvosen ajatusta. Sinällään ryhmässämme ajateltiin, että keskustelua strategian ympärillä olisi hyvä jatkaa. Strategiassa on hyviä komponentteja ja mielestäni se on edennyt selvästi vanhasta. Esitin tavoitteiden mitattavuuden parantamista ja erityisesti kunnan vision, eli päämäärän tai paremminkin unelman, täsmentämistä. Hyväksytyssä strategiassa ”Visio 2025 Siilinjärvi –
Vahva ja Vastuullinen, Elinvoimaa, Hyvinvointia, Yhteistyökykyä”.


Tavoitteeni ehdottamallani visiolla oli vastuun ja tuloksellisuuden liittäminen kunnan toimintaan, mitä voidaan verrata satojen miljoonien liikevaihdon omaavaan yhtiöön: ”Visio 2025 – Siilinjärvi on maakunnan toiseksi suurin kunta, missä on alueen paras työllisyys ja Suomen tyytyväisimmät asukkaat”. Myönnän että olin liikkeellä viimeisellä hetkellä, mutta ajatus kypsyi minulle tuoreesti ja julkaisin tuon vilpittömästi
kunnan etu mielessäni. Alkuperäinen visio voitti äänestyksessä 24-19.

Minulla on aina ollut elämässäni tavoitteita, joita olen seurannut ja mitkä ovat ajaneet minua eteenpäin. Henkilökohtainen tavoitteeni politiikan saralla vuoteen 2025 on kerätä kokemusta ja oppia. Olen saanut Kokoomus-ryhmässä erittäin lämpimän vastaanoton ja uskallamme sekä saamme olla asioista myös eri mieltä. Tärkein tavoitteeni on olla nostamassa puolueemme kannatusta ja purkaa vallitseva yhden suuren puolueen ylivalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallispolitiikka, strategia, visio

Käytettävyys ja helppous ohittavat omistamisen - kiinteistöissäkin

Torstai 8.2.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Uutis-Jousessa 1.2.2018 uutisoitiin teknisen lautakunnan kokouksesta 24.1.2018. Kokouksessa käsiteltiin laajoja investointikokonaisuuksia, allekirjoittaneen laskemana yli 30 miljoonan euron arvosta. Toimituksessa oli havaittu, että pöytäkirja erosi esityslistasta siten, että merkintä hankkeitten rahoituksesta leasing-rahoituksella oli poistettu. Lautakunnan kokouksia sitoo vaitiolovelvollisuus. Voisin kuitenkin paikalla olleena todeta, että merkintä poistettiin yhteisymmärryksessä ja vallitsevana ajatuksena oli, että selvitysvaiheessa lautakunnan ei tarvitse ottaa kantaa hankkeitten rahoitukseen.

Nykypäivänä tavaroiden ja palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys ovat ohittamassa perinteisen omistajuuden. Hyvänä esimerkkinä Netflix ja Spotify verrattuna perinteiseen DVD- ja CD-levyjen omistamiseen. Jos kuuntelee paljon musiikkia, on halvempaa maksaa jäsenyydestä 10€/kk kuin ostaa erikseen yksittäisiä levyjä, myös valikoima on ääretön.

Leasing sanana herättää ainakin vanhemmissa ikäpolvissa kummastusta ja ainakin omassa lähipiirissäni se yhdistetään 80-90-lukujen juppimaininkeihin. Itsekin kummastelin alkuun, kun tästä oli kunnan kiinteistöstrategian yhteydessä puhetta. Leasing on huoleton vaihtoehto, mikä pitkällä aikavälillä on hiukan kalliimpi kuin omistajuus ja lainalla rakentaminen. Leasing-ratkaisussa kustannukset saadaan kuitenkin tulosyksiköiden käyttötalouteen, mikä helpottaa esim. kunnan tapauksessa kokonaistaloutta, etenkin laajojen kiinteistömassojen räjähtäessä käsiin.

Haluaisin nostaa esiin asiassa myös tulevaisuudesta etenkin kunnantalon ja kirjaston kohtalon: digitalisaatio vähentää kirjaston käyttöastetta. Tulevaisuudentutkijat arvioivat, että perinteiset kirjastot syrjäytyvät jatkossa käytöstä kohtalaisen lyhyelläkin aikavälillä. Ajattelen että asian voisi ratkaista monitilaratkaisulla. Samalla saataisiin myös virkamiehiä ja luottamushenkilöitä aktivoitua kirjaston käyttäjiksi:)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallispolitiikka, kiinteistöstrategia, leasing

Presidentit - ken on heistä kaikkein arvokkain?

Torstai 25.1.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Ensi sunnuntaina äänestetään tasavallan presidentinvaaleissa. Kampanjointi on ollut kiihkeää ja mediapeliä on arvosteltu jopa sirkusmaiseksi. Samalla tammikuun alussa uutisoitiin Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksestä presidenttien arvostuksesta sekä Uutissuomalaisen gallupista, missä selvitettiin suomalaisten mielestä parasta presidenttiä. Molemmissa kyselyissä ehdottomaksi suosikiksi nousi savolaisittain tärkeä Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen.

Y-sukupolven edustajana kosketuspintani Kekkoseen on varsin rajallinen, lähinnä mieleeni nousevat sanat suomettuminen ja ETY-kokous, mikä varmasti oli aikanaan tärkeä tasapainotekijä Euroopan turvallisuudelle. Varsinkin viime aikojen tasa-arvokeskustelun pohjalta on mielestäni positiivista syrjintää nostaa Tarja Halonen esille sukupuolen perusteella, kuten kyselyissä näytti tapahtuvan.

Ihmisen muisti, etenkin yhdentekevinä pidettävien asioiden suhteen, on hyvin lyhyt. Historiallisista henkilöistä muistetaan usein edellä esittämäni muutama asia, mikäli henkilöhistorioihin ei ole tarkemmin perehtynyt. Syvistä kansakuntaamme uhkaavista kriiseistä on jo lähes elämänmitta. Näkemykseni näin ollen on, että seesteisinä aikoina arvostetaan johtajaa, joka pyrkii kompromisseihin. Kriisin hetkellä tukeudutaan vahvaan ja ”jäykkäselkäiseen” johtajaan.

Edellä kuvaamani huomioiden, haluaisin nostaa kaksi kaksikkoa presidenteistä esille. Sodanajan presidentit Kallio-Ryti: Kallion suuri työmäärä edeltäen ja talvisodan aikana, mikä todennäköisesti oli myötävaikuttamassa tämän äkillistä kuolemaa. Toisaalta Rytin epäitsekäs ja laskelmoiva sopimus Ribbentropin kanssa takasi itsenäisyytemme, mutta ajoi henkilökohtaiseen tuhoon.

Teknisen kehityksen ja globalisaation alku keskittyi 1980-2000 -aikaan. Tämän ajan demaripresidenttien Koivisto-Ahtisaari toimintaa kuvaisin sanoilla valistuneisuus, oppineisuus ja vuoropuhelu. Jälkikäteen EU:sta voidaan olla montaa mieltä, mutta kyseiseen aikaan maamme vieminen Euroopan yhteisöön oli järkevä ja perusteltu ratkaisu.     

Tulevan presidentin tärkein tehtävä, ulkopolitiikan ohella, tulee olemaan arvojohtajuus. Erityisen tärkeää on eriarvoisuuden purkaminen työn kautta, siihen liittyvien asenteiden ja näkemysten yhtenäistäminen Suomen parhaaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentinvaalit, politiikka, yhteiskunta

Asiantuntijuus - Tiedon valta on murtumassa

Sunnuntai 24.12.2017 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Platonin tiedon määritelmä kuuluu ”hyvin perusteltu tosi käsitys”. Muutaman vuoden lääkärinä työskenneltyäni olen oivaltanut, että asiantuntijuus itsessään on riittämätöntä nykypäivänä.

Olennaista on pystyä argumentoimaan tieto ymmärrettävällä tavalla. Politiikka kiinnostaa minua juuri tästä syystä: usein tehdyt päätökset eivät ole lähellä puolueetonta totuutta vaan lähimpänä parasta argumentein myytyä totuutta.

Olen huolissani nykypäivänä kasvavista valinnaisista totuuksista: luomusynnyttäjät jättävät sikiön sykkeenseurannan, ravitsemussuosituksia kyseenalaistetaan yksilön kokemuksien perusteella, vaikka ne on tarkoitettukin laajoja massoja palveleviksi suosituksiksi.

Samoin poliittisessa päätöksenteossa ohitetaan sellaisten hartaudella rakennettujen, maailman mittakaavassa ainutlaatuisten instituutioiden kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielipiteitä. Totuuteen päästään tiedon, ei aatteen tai tunteen avulla. Juuri tämän lauseen ymmärtämättömyys on mielestäni suistamassa yhteiskuntaamme kriisiin.

Nato-jäsenyys on mielestäni hyvä esimerkki tiedon popularisoinnista: kuinka yksilö tai yksittäinen poliitikko voi arvioida puolustuksemme suorituskykyä tai vallitsevaa maailmanpoliittista tilannetta? Tällaisen päätöksen tekeminen on asiantuntijoiden tehtävä, ei kansanäänestyksellä ratkaistava asia.

Tuoreessa alkoholilain uudistuksessa on hyvä pyrkimys aatteellisesti ohjata suomalaisia kohti eurooppalaista kulttuuria. Tämä on hyvä uudistus suurelle osalle kansasta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 10 prosenttia ihmisistä käyttää 90 prosenttia palveluista.

Pienelle osalle, nyt jo heikoimmassa asemassa oleville, uudistus tietää lisää alkoholihaittoja. Mielestäni uudistus on oikeansuuntainen, mutta liian radikaali murroksessa olevaan yhteiskuntaamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, politiikka

Siilinjärven kunnan sairauspoissaoloista

Torstai 28.9.2017 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

14.9.2017 Uutis-Jousessa uutisoitiin, kuinka kunnanjohtaja Vesa Lötjönen on pyytänyt selvitystä kunnan sairauspoissaolojen kasvusta. Nämä ovat korkeimmillaan kuluvana vuonna olleet 17,8 kalenteripäivää maaliskuussa ja matalimmillaan heinäkuussa 15,7 päivää per työntekijä.

Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Luvut olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia. Vuodesta 2013 sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena, suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna ‒keskimäärin 16,7 sairauspäivää työntekijää kohti. (Työterveyslaitos 19.5.2017)

Käytin asiassa puheenvuoron ensimmäisessä nykyisen valtuuston kokouksessa. Sairauspoissaoloihin vaikuttaa mm. työntekijöiden sosioekonominen tausta sekä työn rasittavuus. Lähtökohtaisesti en olisi huolissani kunnan tilanteesta. Siilinjärven kohdalla talous- ja tukipalveluiden sairauspoissaolot ovat selvästi yli 22 pv/työntekijä/v, sote-henkilöstön poissaolot ovat noin 18 pv. Sivistyspalveluissa luku on noin 16 pv ja tämä huolettaa ainakin minua eniten. Periaatteessa työn pitäisi olla fyysisesti kevyttä, toki psykososiaalinen kuormitus on merkittävin altiste. Mielenkiintoista olisi nähdä ammattiryhmäkohtainen vaihtelu esim. sivistyspalveluiden osalta. Ovatko poissaolot painottuneet esim. koulunkäynninohjaajiin opettajien sijaan? Näinhän pitäisi aiempi toteamus koulutustaustasta huomioiden olla.

Keskustelussa nousi esille viime vuosina painotettu varhaisen puuttumisen malli, missä esimies ottaa työkykyongelmat aiempaa varhemmin esille työntekijän kanssa. Mielestäni tämäkin ainakin osaltaan selittää tilannetta: työntekijät ovat ehkäpä pinnistelleet jonkin aikaa esim. pienien kipujen kanssa välttääkseen keskusteluja, tämä on aivan inhimillistä. Työhyvinvointikyselyjen pohjalta voidaan myös arvioida työntekijöitä kuormittavia tekijöitä ja esim. esimiestyön laatua.

Konkreettisena keinona sairauspoissaolojen vähentämiseksi, jo aiemmassa uutisessa kerrattavien ja seurattavien keinojen lisäksi, ehdottaisin kunnassa lääkkeellisen tupakasta vieroituksen kustantamista 1-2 jaksoa/työntekijä/v. Arvioisin että näin saataisiin erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia pitkiä sairauspoissaoloja sekä lyhyempiä hengitystiepoissaoloja vähennettyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallispolitiikka, sairaus, työterveyshuolto

Tuloerot - Terveiset Suomen työtätekeville

Perjantai 22.9.2017 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Luin niin Touko Aallon ja vihreiden budjetin karsimisehdotuksista kuin Matti Semin (vas.) kolumnin tuloerojen kasvusta (SS 20.9).

Vain hiukan aikaisemmin Aalto nostettiin tolkun mieheksi etenkin täällä susirajan väärällä puolella ajoneuvoverokeskustelussa, kun hän ehdotti haja-asutusalueiden huomioimista. Toisaalta nyt kilometrikorvaus- ja työmatkavähennyksiä hän olisi leikkaamassa puhuen ylikompensoinnista yksityisautoilulle.

Hänen vaihtoehtobudjettinsa on juuri pääkaupunkikeskeisen ajattelun ja tyhjänpäiväisen politikoinnin riemuvoitto. Rahan siirtely vähentäisi eritoten haja-asutusalueilla työtätekevien, matalapalkkaisten motivaatiota entisestään.

Matti Semi kirjoitti tuloerojen kasvusta samansisältöisen tekstin kuin sosiaalisessa mediassa on nähty useita viime aikoina. Hän ja mainitut tutkimukset kun laskevat tuloiksi myös sosiaalietuudet.

Asiantuntija- ja johtotehtävissä palkat varmasti nousevat ja tämä vaikuttaa tuloerojen kasvuun, kun sosiaalietuisuuksia ei voida samassa suhteessa nostaa. Työelämä polarisoituu ja etenkin matalapalkka-aloilla hajautuu lyhyempiin osiin, mutta tämä johtuu maailmanlaajuisista talouteen vaikuttavista ilmiöistä.

Itse ajattelen kyseisten herrasmiesten kanssa eri tavalla Suomen hyvinvoinnin kehittämisestä. Toivoisin myös Suomen noin 2,4 miljoonan työllisen miettivän, mikä puolue ja minkälainen ajattelu kannustaa työntekoon ja ajaa isänmaamme etua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, politiikka, työelämä

« Uudemmat kirjoitukset