Miten rakentaa suurta, jos pienikin sortuu?

Torstai 12.12.2019 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Perjantai 18.10.2019

Siilinjärven vihreiden kirjoitus (SS 12.10.) antaa ymmärtää, että toimimme lääkärin etiikan vastaisesti ottaessamme kantaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseen.

Emme vastustaneet terveydenhuoltolain tarkoittamaa kiireellistä hoitoa, lasten, raskaana olevien tai vasta synnyttäneiden hoitoa ja katsoimme rokotesuojan perustelluksi kaikille. Vastustimme väljää kirjausta ”sellainen hoito, jonka antamatta jättäminen johtaisi terveydentilan heikkenemiseen”. Näissäkin tapauksissa kiireellinen järjestetään joka tapauksessa terveydenhoitolain mukaisesti.

Emme näe syytä, miksi Siilinjärven tulisi järjestää laittomasti maassa olevien laajat kiireettömät terveyspalvelut. Vielä vaikeampi on käsittää, miksi olisi järjestettävä palvelut toisen EU-maan kansalaiselle, ulkomaiselle opiskelijalle tai viisumilla Suomeen tulleelle vain siksi, että he eivät ole hankkineet kattavaa vakuutusturvaa oleskelunsa ajalle.

Esimerkiksi EU:n ulkopuolisesta maasta Siilinjärvelle tuleva matkailija kärsii nivelkulumasta ja tarvitsisi keinonivelhoidon. Hoitamattomana vaivan voi otaksua vuosien mittaan entisestään pahenevan. Pitääkö siis vihreiden mielestä Siilinjärven järjestää hänelle palvelut samalla tavoin kuin kuntalaiselle?

Sydämen sivistyneiltä varjon heittäminen yllemme vihjailemalla lääkärintoimintamme eettisyydestä ja syrjimättömyydestä on halpamainen isku vyön alle. Siilinjärven kunnan järjestämisvelvollisuus ja toimintamme lääkäreinä ovat täysin eri asioita.

Onhan kiireettömien terveyspalveluiden käytössä muun muassa asuinpaikkaan liittyviä rajoituksia Suomen kansalaistenkin suhteen. Potilas voidaan ohjata kiireettömään hoitoon muualle järjestämisvastuun mukaisesti, eikä siinä ole mitään epäeettistä.

Tunnistamme, että hyvinvointi tai laadukkaat terveyspalvelut eivät jakaudu globaalisti oikeudenmukaisesti. Siten kansainvälinen hyväntekeväisyys ja heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on tärkeää ja arvostettavaa. Emme kuitenkaan pidä oikeana tehdä hyväntekeväisyyttä toisten – tässä tapauksessa siilinjärveläisten – kustannuksella, vaan panostamalla omasta ajankäytöstämme ja varoistamme.

Paperittomien hoitoa harkiten

Lauantai 5.10.2019

Todellisessa talouden kurimuksessa oleva Siilinjärven kunta on päättämässä laittomasti maassa olevien laajennetuista terveyspalveluista.

STM:n uusi kansliapäällikkö Kirsi Varhila kohahdutti vastikään todetessaan, että tulevaisuudessa terveydenhuollossa täytyy priorisoida hoitoja ja päättää, ketkä niitä saavat. Me Siilinjärven kokoomuksen valtuustoryhmässä tuemme paperitto­mien alle 18-vuotiaiden ja raskaana olevien tai vasta synnyttäneiden laajempia palveluita ja yli 18-vuotiaiden rokotuksia ja tartuntatautien hoitamista yleisen terveyden ja inhimillisyyden nimissä.

Kuitenkin päätösehdotuksessa oleva merkintä ”18 vuotta täyttäneille sellainen hoito, jonka antamatta jättäminen johtaisi terveydentilan heikkenemiseen” on liian väljä, kallis ja antaa väärän viestin suomalaisesta yhteiskunnasta: palkitsemmeko lakia rikkovia laajemmilla palveluilla? Olkoonkin että kyse on todennäköisimmin enemmän periaatteellisesta kysymyksestä kuin reaalisesta kuluerästä, koska paperittomat keskittynevät Etelä-Suomeen. Me emme kuitenkaan voi olla hyväksymässä esitystä tällaisenaan.

Tulevaisuudessa tällaista keskustelua tullaan käymään varmasti laajemminkin väestön ikääntyessä ja kestävyysvajeen syventyessä. Tarvitaan arvovalintoja sekä tutkittua näyttöä hoitojen vaikuttavuudesta väestössä.

Sote-kuntayhtymä -malli Pohjois-Savo on onnensa seppä

Lauantai 31.8.2019 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Tämän lehden palstoilla on viime aikoina uutisoitu tiuhaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja KYSin talousvaikeuksista. Kiuruvetinen kokoomuskollega Tuija Kastari kirjoitti tuoreesti myös hyvistä kokemuksista liittyen Ylä-Savon valinnanvapauskokeiluun. Kaatunut sote-uudistus ei kuitenkaan tullut ja ratkaissutkaan kuntien taloudellista ja potilaiden hoidollista ahdinkoa.

Väitän, että perusterveydenhuolto (PTH) on tärkein osa asiakaskokemusta ja hoitoketjua, mutta kustannuksiltaan se on kuitenkin marginaalisempi. Näin ollen pitäisin tässä vaiheessa tärkeimpänä Pohjois-Savon kuntien tulevaisuuden kannalta erikoissairaanhoidon (ESH) kustannusten hillitsemistä, mikä tapahtuu hoitoketjuihin ja niiden sujuvuuteen vaikuttamalla.

Tuoreen hallituksen lupauksiin ei ole luottamista, tämän on jo sen alkutaival osoittanut. Tästä syystä Pohjois-Savossa tulisi ryhtyä aktiiviseen työhön kaatuneen POSOTE-työn loppuunsaattamiseksi sote-kuntayhtymä-mallin aikaansaamiseksi.

Vaikka malli ei ratkaise suoraan rahoituksen ongelmatiikkaa, vaikuttaisi se PTH–ESH-akselia vakauttavasti. Hoidon integraatio toteutuisi: ESH:lla olisi motivaatio jalkautua ruohonjuuritasolle, PTH:n resurssia olisi helpompi kohdentaa oikein ja tietojärjestelmiä saataisiin yhdenmukaistettua.

Tähän pystytään varmasti yhdistämään valinnanvapauden komponentteja. Ja haja-asutusalueet, minne tällä hetkellä ei tunnuta edes rahalla saatavan hoitoa, varmasti hyötyisivät leveämpien hartioiden kilpailuttamisosaamisesta. Ja vaikka keskustan uneksima maakuntamalli joskus toteutuisikin, olisi tehty työ aina kotiinpäin. Herää vain kysymys, jäämmekö odottamaan ohjausta vai ryhdymmekö itse toimeen?

Ongelman ratkaisussa on pidettävä järki ja tasa-arvo mukana

Perjantai 19.7.2019 - mielipide Savon Sanomat Arttu Pöyhönen

Siilinjärvi - itsekäs vai itsenäinen?

Lauantai 1.6.2019 - mielipide Savon Sanomat Arttu Pöyhönen

Siilinjärven kunnanvaltuusto teki päätöksen vesilaitoksen yhtiöittämisestä ja yhdistämisestä Kuopion kanssa 27.5.2019 äänin 24-19. Itse olin taannoin alustavasti puolesta ja tuoreesti esitin myös kritiikkiä liittyen asiaan. Näin ollen minua on tituleerattu takinkääntäjäksi, koska lopulta äänestin kunnanhallituksen muutetun esityksen puolesta. Kynnyskysymykseni vesiyhtiöön liittymiseksi oli, että sopimukseen saadaan kielto liiketoiminnan myynnistä. Näin turvataan peruspalvelua monopoliasemassa tuottavan yhtiön kuntaomaisuus ja –omistajuus.

Tässä kuitenkin on juuri politiikan ydinongelma mitä haluan olla muuttamassa. Yritän ratkaista asiat järkiperustein. Liian moni poliitikko tekee valintansa tunteella ja pyrkii tukemaan tätä näkökulmaa valiten tiedosta tätä näkemystä parhaiten palvelevat todisteet.

Kunnan tulos on painumassa tänä vuonna 9 miljoonaa alijäämäiseksi. Taseen vahvistaminen 13 miljoonalla eurolla aikaansaa sen, että kuntamme kriisiytyminen siirtyy ainakin vuodella eli meillä on aikaa pohtia toimenpiteitä talouden korjaamiseksi. Vesilaitoksen myynnin takana olleita syytetään siitä, että he ovat viemässä Siilinjärveä Kuopioon. Mielestäni asia on juuri päinvastoin: jos päätöstä ei olisi tehty, todennäköisimmin tilanne tulevaisuudessa heikkenisi nopeammin eikä muita riittävän varteenotettavia ehdotuksia pään pinnalla pitämiseksi ole kuulunut. Toki pitkällä aikavälillä päätöksen taloudellinen hyöty on mitätön, mutta meillä ei valitettavasti ole enää oikeutta pitkän aikavälin tarkasteluun.

Vaikea ja monimutkainen päätös on nyt tehty. Kuntavaalikoneessa taidettiin kysyä, kumpi on tärkeämpi kunnan vai kuntalaisten etu? Tuolloin en ymmärtänyt mitä sillä tarkoitettiin, mutta kun talous heikkenee alkavat nuo kaksi erkaantua. Itse ajattelen että tämä päätös oli loppujen lopuksi niin kuntalaisten ja eritoten kunnan eduksi. Jos nämä kaksi etua erkanevat liikaa, on mielestäni aika heittää pyyhe kehään. Tämä päätös osoittaa, että emme ole itsekkäitä vaan yhteistyöhaluisia.

Soten evoluutio

Lauantai 6.4.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Minä uskon evoluutioon, niin menneenä kuin tulevana luonnon ja yhteiskunnan voimana. Strateginen johtaminen on taas johtamista visiolla eli tulevaisuuden näkymällä. Suurin osa asiantuntijoista mieltävät, että soten järjestämisvastuu on järkevintä koota 5 sote-alueeseen. Tämä ilmeisimminkin todettiin nykyisellä kuntien määrällä kuntademokratiaa heikentävänä.

Kokoomuksen linja lähtee nyt siitä, että kunnat muodostaisivat vapaaehtoiselta pohjalta kuntayhtymiä kuten esim. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on tehty. Tämä on erittäin hyvä hoidon integraation kannalta. Lisäksi ehdotetaan hoitotakuun tiukentamista, mikä sinällään on hyvä, mutta tulisi nostamaan kustannuksia ja saatavuuden ratkaisemiseksi käytettäisiin yksityisiä palvelusetelein. Minun nähdäkseni Kokoomuksen ehdotus mukailee pääpiirteissään Lääkäriliiton tuoretta kannanottoa.

Mielestäni tärkeintä asiassa on kuitenkin juuri uuden hallinnon tason torjuminen, mikä tarkoittaisi väistämättä uutta veroporrasta, mitä käytännössä muut puolueet kuin Kokoomus nyt ajavat. Näen, että Kokoomuksen malli olisi evoluution yksi vaihe matkalla kohti 5 sote-aluetta, mikä kuitenkin olisi pitkällä tähtäimellä optimaalisin vaihtoehto sairastuvuuden ennustettavuuden ja näin budjettirajoitteiseen rahoitukseen siirtymisen kannalta.

Itse ajattelen, että tähän maahan ei tarvita enää yhtään vaaleilla valittavaa poliitikkoa lisää. Esim. kunnallispolitiikassa olen kuullut suoraan sanottavan, että toimintoja ei haluta tehostaa, koska tällöin poliitikoille ei jää mitään päätettävää. Sote-kuntayhtymämalli ajaisi varmasti heikoimpia kuntia pakkoliitoksiin, mutta mitä haittaa siitä on? Raskasta julkishallintoa saataisiin karsittua, koska organisaatiomuutoksilla keksitään vain korvaavia suojatyöpaikkoja.

Suhteellisuudesta ja äänestämisen tärkeydestä

Torstai 4.4.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Viime vappuna Siilinjärven torilla pitämässäni puheessa totesin, että lääkärin tärkein ohjenuora on ”älä  vahingoita” ja lupasin ennen seuraavaa sotea selvittää, mikä kyseinen ohjenuora on poliitikolle. Kiertäessäni toreja, useampi ihminen on todennut minulle, että lääkärin pitäisi tehdä lääkärin töitä. Olen eri mieltä. Lääkärin koulutus maksaa noin 80000-150000 euroa. Voin luvata, että olen maksanut tuon rahan niin suoraan veroina kuin vaikkapa estettyinä verisuonitapahtumina jo useaan otteeseen takaisin. Tuolla summalla olen saanut jotakin tärkeämpää kuin koulutuksen – ajattelutavan, jolla ongelmia ratkaistaan.

Kuten Uutis-Jousen vaalipaneelissa totesin esim. vanhustenhuollon ongelmat eivät ratkea yhdellä luvulla, koska koko maassa ympärivuorokautisessa hoivassa siirtyminen 0,5 mitoituksesta 0,7 tarkoittaa 40% henkilöstön lisäystä. Tämä tultaisiin kattamaan todennäköisimmin ottamalla hoitajat muualta hoivasta ja ongelmat vain siirtyisivät esim. kotihoitoon. Samat poliitikot, jotka vaativat hoitajamitoitusta, vaativat rajoja kiinni, jotta suomalaisille riittäisi töitä. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa hoivakriisin ratkaisuun, muiden toimenpiteiden ohella.

Poliitikon tärkein ohjenuora mielestäni näin on ”kun jokin ratkaisu vaikuttaa helpolta, niin arvioi sen vaikutuksia ja suhteita muihin ratkaisuihin”. Ymmärrän myös, että usko poliittiseen päätöksentekoon on viime aikoina ollut koetuksella monista tapauksista johtuen. Yksittäisen valitsemasi poliitikon mahdollisuudet ovat varmasti rajalliset, mutta äänesi liittyy laajempaan joukkoon, jota arvioidaan päätöksiä tehdessä. Viime vaalien jälkeen jostakin oli leikattava Suomen tulevaisuuden vuoksi ja koulutuksesta se oli helpointa, koska nuoret olivat laiskimpia äänestäjiä. Äänestäjälle näin ollen tärkein ohjenuora on ”äänestä”.

Sote-soturin manifesti

Torstai 14.3.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Hyvin odotetusti naistenpäivänä sote kaatui. Minä olen pelkkä yksinkertainen maalaislääkäri, mutta näin tämän jo useita vuosia sitten. En siksi, että minulla olisi perustuslakiosaamista tai ennustajanlahjoja. Pääsääntöisesti näin tämän tulevan yksittäisten asiantuntijoiden kuten emeritusprofessori Martti Kekomäen kommenteista ja omista kokemuksistani lääkärin työssä. Olen katsonut kauhulla, miten todella tärkeää ja laajaa muutostarvetta on viety eteenpäin liian suurena kokonaisuutena ja siihen on liitetty liikaa poliittisia intressejä. Yksityiskohtiin en mene syvemmälle, koska niitä olen viime vuosien aikana käynyt tämänkin lehden sivuilla lävitse.

Vaalikampanjat ovat käynnistyneet ja pelolla seuraan nyt poliittisten puolueiden sote-ehdotuksia. Itse en näe, että uutta sotea kannattaa lähteä viemään eteenpäin tavalla, joka on jo havaittu toimimattomaksi. Nyt tarvitaan asiantuntijuutta sekä valtiomiesmäisyyttä nähdä Suomen ja suomalaisten etu.

Pyydän kaikkia lukijoita tutustumaan Lääkäriliiton tuoreeseen sote-ehdotukseen. Ehdotelmassa painotetaan kuntien järjestämisvastuun siirtämistä viidelle järjestämisvastuualueelle, käytännössä erityisvastuualueiden mukaisesti, joiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Tässä painotetaan myös muutoksen vaiheistusta.  

Me emme tarvitse poliitikkojen tekemää sotea, vaan asiantuntijoiden luomat vaihtoehdot, joista poliitikot tämän valitsevat. Minä taasen lupaan, etten pane kynääni tuppeen ennen kuin laillinen sote vallitsee maassamme.

Orpo, yksin mutta lähellä ratkaisua

Torstai 21.2.2019 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Populismi ja monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen on vaalien alla maan tapa. Se joka ei heti ole lynkkaamassa väärintekijää vaan ottaa aikansa ”fundeeratessa” oikeaa lähestymistapaa leimataan petturiksi. ”Ihminen ei ole desimaali.” Yhdestä suusta mauton, muualta kuultuna olisi neroutta?

Toki itsekin ihmettelen Kokoomuksen puheenjohtajan lausahdusta, koska eikö juuri sote-valinnanvapauden kapitaatio ole desimaalin laittamista ihmiselle? Tästä syystä itse olen kritisoinut markkinamallia, eikä se puhtaana versiona sovi kuin työterveyshuollon toimintaympäristöön, missä potilaiden läpivirtausaika voidaan laskea ja tuote tasakoosteistaa.

Asia on kuitenkin juuri kuten Orpo totesi. Jos ympärivuorokautiseen hoivaan laitetaan kiinnitetty mitoitus, todennäköisimmin ongelma siirtyy vain eri kohtaan palveluketjua, kuten palveluasumiseen tai kotihoitoon. Suutariksi jäävässä sotessa tämä ongelma olisi syntynyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille, koska poliitikot eivät ymmärrä lähetekäytännön suhteellisuutta.

Suomeen tarvitaan nykyisiä sairaanhoitopiirejä ja ERVA-alueita hyödyntävä suurempiin järjestäjiin tukeutuva sote-ratkaisu ilman lehmänkauppoja. Julkisen terveydenhuollon on oltava kuskin paikalla ja yksityisiä tuottajia hyödynnettävä täydentävästi.

Terveydenhuolto matkalla vakuutuspohjaiseen suuntaan

Lauantai 16.2.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen (Uutis-Jousi 7.2.2019)

Sote- ja maakuntauudistus ei todennäköisimmin tule etenemään tämän vaalikauden aikana, johtuen muutamasta seikasta. Mediassa uutisoitiin varsin tuoreesti terveyspalveluiden laatujärjestelmän kehittämisestä, mikä tullee viemään vuosia. Ensinnäkin aiotun kaltaisen valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto ilman asiallista laaturekisteriä on kuin perä edellä puuhun kiipeämistä. Toisaalta itse uskon, että aukottomia laatukriteereitä on vaikea ylipäätään luoda terveydenhuollon erityispiirteiden vuoksi.

Uskon erittäin vahvasti markkinatalouden kykyyn yhteiskunnan kehittämisessä, mutta poikkeus vahvistaa säännön ja tämä poikkeus on terveydenhuolto. Suomen terveydenhuollon markkinat ovat liian pienet aidon kilpailun hyödyille ja maamme maantieteelliset erityispiirteet vääristävät markkinoita. Palveluiden järjestäminen tietyillä alueilla ilman erillistä tukijärjestelmää on mahdotonta. Tästä syystä EU-notifiointia aiotulle uudistukselle ei todennäköisimmin heltiäisi.

Kapitaatio eli henkilöperusteinen ”kattohinta” on erinomainen pyrkimys rajoittaa terveydenhuollon kustannuksia ja samalla siirtyä tarveperusteisesta rahoituksesta budjettiohjattuun rahoitukseen. Kuitenkin kapitaation tulisi käsittää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä varmistaisi em. tasojen integraation ja samalla potilaiden hoidon jatkuvuuden. Samalla tuottajille syntyisi motiivi hoitaa potilaat mahdollisimman lähellä sote-keskusta, mikä säästäisi kustannuksia. Tietysti tämäkin vaihtoehto vaatisi lääketieteellisten perusteiden valvontaa, ettei synny turhien tutkimusten ja hoitojen motiivia. Itsekin olen kritisoinut erikoissairaanhoidon valinnanvapautta erillisenä. Toisaalta voidaanko palvelukokonaisuuden valinnan yhteydessä puhua aidosta valinnanvapaudesta, onko siinä järkeä?

18 maku-sote aluetta on liikaa. Yhden maakunnan väkiluku on karkeasti laskettuna 300 000. Jos puhutaan sairauksien ilmaantuvuuden ja rahoituksen suhteesta, niin tilastollinen vaihtelu saa aikaan maakuntien kriisimenettelyitä ja yhdistämisiä. Näin ollen 5 aluetta ERVA-alueiden pohjalta olisi paras kuten asiantuntijat aiemmin ehdottivat. Tämä kuitenkin todettiin siis kunnallista demokratiaa heikentäväksi, mitä itse en käsitä: Eikö maakuntakin pyöri keskuksensa ehdoilla?

Nykyisen sote-aihion parhaat hedelmät ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen ja rahoituksen yksinkertaistaminen. Nämä tehdään kuitenkin liian suurin poliittisin kompromissein, eikä niiden saavuttaminen mielestäni ole erityinen suoritus. Erityisesti itse olen huolissani tiettyjen erikoissairaanhoidon alojen osaajien määrästä ja jakautumisesta. Osaajapula tulee luomaan pakotettuja alueellisia kartelleja, mikä on kilpailun irvikuva. Todennäköisimmin terveydenhuolto tulee siirtymään vakuutuspohjaiseen suuntaan, tuli sotea tai ei, sillä juuri vakuutuspohjaisuus yhdistää hoitoketjuja kuten sote-järjestelmänkin tulisi tehdä.

Liittoutumista harkittava

Keskiviikko 9.1.2019 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen (Uutis-Jousi 3.1.2019)

Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta vuonna 2017. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä turvallisuusuhkia niin suorasti kuin epäsuorastikin, ja suurvallat tulisi saada poliittisin toimin yhteen rintamaan tuon torjumiseksi. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde on arvoitus, heillä voi pahimmillaan olla maailma etupiireihin jaettuna Molotovin-Ribbentropin tapaan.

Suomen on huolehdittava turvallisuudestaan muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Natosta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Kaikilla on mielipiteensä, mutta ratkaisevinta ovat mielestäni faktat, jotka ovat tiedossa vain harvoilla Suomessa, kuten monet turvallisuuspoliittiset tapaukset osoittavat. Natoon täytyy suhtautua varauksella Trumpista johtuen. EU:n puolustusyhteistyötä on syvennettävä, mutta riittääkö tuo kriisin hetkellä?

Toisaalta ainakin itseäni mietityttää asevelvollisuusarmeijamme toimintakyky sodankäynnin muuttuvassa maailmassa. Reserviläisistä koostuvan armeijan kokoaminen ei käy hetkessä ja huomaamatta. Riittävätkö kertausharjoitukset 5 – 10 vuoden välein pitämään yllä reservin vastuullisia sodanajan tehtäviä?

Erikoistuminen ja alakulttuurit valtaavat yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Miksi kriisienhallinta poikkeaisi tuosta? Asevelvollisuus on hyvä pohja, mutta mielestäni tulevaisuuden uskottavaa puolustusta on arvioitava jatkuvasti ja kriittisesti, ilman suomettumisen taakkaa.

Sisäilmaongelmiin ratkaisuja selvitysten sijaan

Torstai 13.12.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Vaalit lähestyvät ja sen huomaa kasvavasta populismin määrästä, mikä yltää perinteisiin puolueisiin saakka. Uutis-Jousessa 5.12.2018 uutisoitiin Siilinjärven Keskustan vaatimuksesta valtakunnan tason koordinaatioon kuntien julkisten kiinteistöjen sisäilmaongelmien syiden selvittämiseksi.

Kaikki varmasti ymmärtävät ilman sen kummempia selvitysryhmiä, mistä kosteus- ja homevauriot johtuvat. Ne johtuvat kosteuden pääsystä kiinteistöjen rakenteisiin, mitkä luontaisesti reagoidessaan synnyttävät biologisesti aktiivisia tuotteita. Kosteus pääsee rakenteisiin suunnittelu- ja rakennusvirheiden tai riittämättömän huollon tai kunnossapidon seurauksena.

Itse olen seurannut varsin läheltä tuoreesti erään rakennusliikkeen virheellistä toimintaa, eikä näillä tunnu olevan minkäänlaista juridista vastuuta virheistään. He voivat valehdella, harhauttaa ja luistaa vastuistaan täysin ilman sanktioita. Rakennusliikkeiden määrän vähentyessä ja koon kasvaessa ne luottavat lakimiesarmeijoihinsa ja pienten asianosaisten riidanhaluttomuuteen.

Kaikki ammattilaiset varmasti tietävät miten homeongelmilta vältyttäisiin, mutta kun motiivina on rahan säästäminen. Hyvät käytännöt tulisi saada osaksi lainsäädäntöä tai kaupallisin motiivein, kuten vuokrakohteet, tuettua laadukasta rakentamista. Tämä saattaa ehkä kuulostaa jo salaliittoteorialta, mutta mitkä mahtavat olla rakennusalan lobbareiden motiivit edelle kuvatuille järjestelyille?

Kyse ei siis mielestäni ole tiedon vaan halun puutteesta. Itse voin ainakin todeta omalla kokemuksellani, että jos lääkäri hoitaisi potilaita yhtä hutiloiden kuin eräät grynderit pystyttävät kiinteistöjä, niin lupa ammatinharjoittamiseen menisi hyvin nopeasti. Asia on toki hyvä nostaa esille vaalien alla sisäilmasairaassa kunnassa, poliittinen menestys on tuolloin taattu.

Siilinjärven talouden diagnostiikka

Torstai 25.10.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Kuntamme talous on kestämättömällä pohjalla. Maanantain kunnanvaltuustossa hyväksyttiin 2018 vuoden muutostalousarvio, missä tilikauden tulos on -3,6 milj. €. Pääasialliset syyt tähän ovat valtava väistötilojen tarve sekä palvelujen ostot, mitä ei ole pystytty ennakoimaan esim. erikoissairaanhoidon maksuina, sekä muut ennakoimattomat palkkakustannukset mm. sivistyspalveluissa. Kunnanjohtaja esitti edelleen huolensa valtionosuuksien pienentymisestä, mikä on ollut huomattavaa verrattuna esim. samankokoiseen Iisalmeen, johtuen todennäköisimmin kuntamme väestörakenteesta. Miten tämä syöksykierre saadaan katkaistua ja kuntamme itsenäisyys näin säilytettyä?

Kun ihmiselimistössä on esim. hivenainetta liian vähän, on olemassa oikeastaan kolme vaihtoehtoa:                1. saanti, yleensä suun kautta, on liian vähäistä 2. elimistö ei jostain syystä pysty käyttämään sitä optimaalisesti, todennäköisimmin jokin sisäinen prosessi on estynyt sairauden vuoksi 3. elimistö hukkaa ainetta esim. suolistoon. Tämä on hyvin karrikoitu jako ja seuraavaksi käsittelen Siilinjärven taloutta näin.

1. Siilinjärvellä on maakunnan paras työllisyys ja korkein verotus, joten rahanpuute ei voi olla saannista kiinni. Verotuksen korotus ei ole mielestäni vaihtoehto, tällöin ero lähikuntiin nousee liian suureksi. Epäilen että aiempien vuosien kulukuuri on saanut aikaan sen että 3. kohdan rahan hukkaus ei ole vastaus. Investoinnit ja käyttötalous tehdään tällä hetkellä veitsi kurkulla, toki aina voidaan tehostaa.

Monielinvammassa elimistö sulkee toimintojaan, siten että vähemmän tärkeitä toimintoja supistetaan, jolloin elintärkeille toiminnoille jää enemmän kapasiteettia. Näin ollen ajattelen, kuten oppi-isäni Kari Ojala jo valtuustosalissa totesikin, että Siilinjärvellä on tehostettava sisäisiä prosesseja ja mietittävä näitä jopa täysin uudestaan organisoituina. Ajattelen että tärkeänä osana tätä organisointia olisi myös miettiä täysin uudestaan kunnan ydintehtävää. Ydintehtävän ulkopuolisista tehtävistä luopuminen keskittää voimavaroja tärkeimpään eli kuntalaisten palvelujen laatuun.  

Woodhope Siilinjärvi - Vastakkainasettelusta vaihdantaan

Perjantai 14.9.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Pääkirjoituksessa puitiin varsin nihilistisellä tavalla Woodhope Siilinjärvi -hanketta (SS 12.9.). Mielestäni kirjoitus kuvastaa juuri keskustan himoitseman maakuntareformin Akilleen kantapäätä. Maakuntakeskuksen norsunluutornissa, mihin luen myös Savon Sanomien ainakin osaltaan kuuluvan, on helppo ylenkatsoa ja naureskella haja-asutusalueiden olemassaolon taistelulle.

Meillä Siilinjärvellä on omat haasteemme, jotka pääasiallisesti koskevat kiinteistöinvestointeja sekä kestävän taloudenpidon löytymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuitenkin keskustelut kunnassamme Woodhope-hankkeen ympärillä ovat olleet hyvin rakentavia ja maakunnallista vetovoimaa korostavia. Itse olin taannoin nostamassa esille asuntomessuhanketta liittyen alueen kehittämiseen. Oma ajatukseni oli, että Kuopio hyötyy tuosta myös huomattavassa määrin. Esimerkiksi majoituskapasiteettia on mahdotonta nostaa paikallisesti tarvittavalle tasolle.

Siilinjärvellä kyllä ymmärrämme oman paikkamme äidin hameenhelmassa. Mutta ymmärretäänkö Kuopiossa, mitä tämä huoltosuhde tarkoittaa? Ainakin joukkoliikenneasioista nousseen kohun perusteella ei ilmeisimmin. Hivenen tulee tunne, että vuorovaikutuksessa Kuopio odottaa, uiko veteen heitetty avuton, ja kun ei, niin pelastaa ja saa henkisen niskalenkin. Kyllä me uimme, sanokaa vain, kuinka pitkälle.

Toivoisin jatkossa maakuntalehdeltä inklusiivista eli sisällyttävää suhtautumista maakunnan kehittämiseen turhan kahtiajaon ja vähättelyn sijaan. Kyseisenlaiset kehittämishankkeet kun satavat meidän kaikkien laariin.

Vetoomus lähidemokratian puolesta

Torstai 6.9.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä. Väestö ikääntyy, kaupungistuminen vie väestöä kasvukeskuksiin, taloudellinen hyvinvointi keskittyy tietyille joukoille ja henkisen pahoinvoinnin arvioidaan lisääntyneen. Filosofi Friedrich Nietsche puhui aikanaan ihmiselle ominaisesta vietistä valtaan. Mikäli tuo on joskus pitänyt paikkansa, ei näin ole enää: kiinnostavat ja hyvin palkatut asiantuntijatehtävät vetävät puoleensa ja poliittisesta vallasta on tullut harvojen perversio.

Kotikunnassani Siilinjärvellä aiemmat vuodet ovat olleet hyviä. Lähitulevaisuus tulee todennäköisesti olemaan raskas ja on tehtävä vaikeita päätöksiä leikata totutuista hyvistä palveluista ja laajasta palveluverkosta. Syynä tähän pitäisin em. laajojen trendien ohella lähihistorian osaamatonta rakentamista vailla vastuita sekä osaltaan myös vajaavaisuutta julkishallinnon organisaatioiden pitkäaikaisessa taloudenpidossa.

Vapaus on liian pitkään ollut meille itsestään selvää. Usein ihminen käsittää arvostamiaan asioita vasta kun on nuo menettänyt. Itse pidän lähidemokratian säilymistä merkittävänä arvona. Kuitenkin pienen kunnan marginaalipuolueen paikallisyhdistyksessä aktiiveja on kourallinen ja tällä hetkellä hekin ovat jo lähestymässä eläkeikää. Toki kokemusta tarvitaan, mutta ihminen on kokemusmaailmaltaan subjektiivinen olento, joten käsillä oleva elämäntilanne määrittää usein ajattelua eniten. Näin ollen haluaisin vedota nuoriin ja keski-ikäisiin: aktivoitukaa, keskustelkaa ja ottakaa selvää. Teitä tarvitaan päätöksentekoon edustuksellisessa demokratiassa.

Kuntataloudesta ja tulevaisuudesta ? Siilinjärvi veden varassa?

Torstai 28.6.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

28.5.2018 käsiteltiin Siilinjärven kunnanvaltuustossa vuoden 2017 tilinpäätöstä, mikä oli 1,77 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnassa siis kaikki hyvin? Mielestäni käyttötalouden etumerkki ja tulos ovat yliarvostetussa asemassa. Uudessa vuonna 2015 voimaanastuneessa kuntalaissa pyrittiin lisäämään huomiota kuntien konsernitalouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. 

Mielenkiinnosta yritin vertailla Siilinjärven, Iisalmen ja Varkauden tunnuslukuja keskenään, koska mielestäni ne painivat samassa sarjassa. Etenkin Iisalmen kanssa käydään jatkuvaa kisaa maakunnan toiseksi suurimman kunnan/kaupungin tittelistä.

Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Se kertoo, kuinka suuri osuus varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle liiketoiminta rakentuu. Osakeyhtiön konkurssiuhan on huomattu nousevan, kun omavaraisuusaste on alle 25 %. Iisalmen kuntakonsernin luku on 45%, Varkauden 38,9% ja Siilinjärven 30,2%(2016). Iisalmessa lainaa per asukas oli 4246€, meillä 5583€ ja Varkaudessa 7907€.

Näistä luvuista päätellen voisin ennustaa Iisalmen vievän voiton maakunnallisessa kilvoittelussa. Lisäksi Ylä-Savossa on synergiaa toimijoiden välillä. Haluaisin nostaa tässä esille alueen suurten yritysten esittäytymisen keväällä Helsingissä.

Sen lisäksi että kuntamme omavaraisuus on matala, on meillä kiinteistöinvestointipaineita lähivuosien aikana noin 100milj.€ verran. Tämä yhtälö vaarantaa mielestäni kuntamme itsenäisyyden. Investoinneista täytyy säästää ja jostakin täytyy löytää rahaa. Kunnantalon tarkoituksenmukaisuutta ja toteutustapaa täytyy miettiä. Kaikkien investointien tarpeellisuutta tulee arvioida nyt useaan otteeseen.

Tuoreimmin kunnanvaltuustolle esiteltiin vesilaitosten yhdistämistä Kuopion kanssa. Tuo on lainsäädännöllinen velvoite, eikä siilinjärveläisiä tai kuopiolaisia asiakkaita voida laittaa eriarvoiseen asemaan esim. maksujen suhteen. Suurempi toimija ja yhtiömuoto takaisi mielestäni turvallisuuden ja toiminnan pitkäjänteisyyden. Samalla kunnan tase vahvistuisi ja omavaraisuus kasvaisi.

Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Tällä hetkellä meidän haasteemme on taloudellinen. Tässäkin esitetystä kilvoittelusta on ehkäpä luovuttava ja pyrittävä turvaamaan kuntamme olemassaolo. Myös jokaisen asukkaan olisi hyvä sisäistää yllä olevat faktat, jotta päättäjillä olisi selkänoja mihin päätöksissä nojata.

Politiikka - Liikkeessä, mutta mihin suuntaan?

Torstai 3.5.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Kotimaisen politiikan tuorein käänne oli Harry ”Hjallis” Harkimon ero Kokoomuksesta sekä hänen osallisuutensa uudessa Liike Nyt -liikkeessä. Tämä oli jatkumoa hänen kritiikilleen Kokoomuksen linjaa kohtaan. Suuri syy uuden liikkeen synnylle oli ajatus poliittisen järjestelmän toimimattomuudesta ja vallan keskittymisestä sisäpiiriin. Yhtenä esimerkkinä tästä hän käytti 2015 syntynyttä ”lehmänkauppaa” maakunta-sote.

Mielestäni Harkimon kritiikissä on perää. Poliittinen järjestelmämme perustuu itsenäisyytemme alkuaikoihin. Myös viime aikoina monessa mukana olleen ay-liikkeen kulta-ajoista on kohta jo ihmisiän verran. Yhteiskunta ja erityisesti työelämä on muuttunut radikaalisti. Teollisena aikakautena syntynyt johtamisjärjestelmä linjaorganisaatioineen on vanhentunut. Johtamisen tulisi keskittyä entistä enemmän asiantuntijoiden ja verkostojen johtamiseen. Luottamus on avainsana tässä viitekehyksessä, perustuuhan koko talousjärjestelmämme luottamukseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ei missään vaiheessa ole herättänyt luottamusta. Pirullinen ongelma muuttuu alati, mutta silti sen ratkaisu lähtee tiettyjen muuttujien kiinnittämisestä. Esimerkiksi kapitaation olisi lähtökohtaisesti pitänyt pohjata sairastamisriskiin. Valinnanvapauspilotit perustuvat kaikista yksilöistä saatavaan samaan korvaukseen. THL kuitenkin lanseerasi tuoreesti, jo pitkään asiantuntijoiden penäämän, paljon kohua tyhjästä mediassa nostaneen, riskikapitaation. Näin ollen pilotin ja lopullisen tilanteen ansaintalogiikat ovat palvelujentuottajien kannalta täysin erilaiset. Ennusteitä on näin ollen mahdotonta tehdä.

Olen Harkimon kanssa eri mieltä erityisesti kahdesta asiasta. Ensinnäkin todellinen muutos lähtee yksilöstä/organisaatiosta sisäsyntyisesti. Toisena Kokoomus on tähän muutokseen kyvykkäin puolue niin tiedollisin kuin vuorovaikutuksellisin mittarein.

Sisäilmaongelmista eroon järkevästi?

Torstai 19.4.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

23.4.2018 järjestetään kunnanvaltuuston seminaari, missä on tarkoitus käsitellä myös kuntakiinteistöihin liittyviä kysymyksiä. Teknisessä lautakunnassa on viime aikoina käsitelty huomattavassa määrin kunnan kiinteistöjen tilannetta. Luonnollinen korjaustarve sekä erityisesti sisäilmasto-ongelmat luovat jatkuvaa painetta ratkaisujen löytämiselle. Väistötiloiksi tarkoitettuja viipaleita hankitaan koko ajan, näiden arvioitu kustannus kunnalle tulee olemaan miljoonia euroja vuodessa. Toimitilaohjelmassa on mainittu kiinteistöjen korjausvelaksi noin 25,7 miljoonaa euroa (5/2017) ja tämä summa sisältää käytännössä vain luonnollisen korjaustarpeen, ei sisäilmasto-ongelmien aiheuttamia kustannuksia. Askeleita oikeaan suuntaan ongelman ratkaisemiseksi on otettu. Rakennuskanta on salkutettu suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi ja esim. leasing-sopimuksin on pyritty välttämään kunnan velkaantumista tilanteessa.

Nykymaailmassa tiedon määrä on lähes rajaton. Ongelmana on ihmisen kyky omaksua tietoa, määrittää olennainen tieto ja suhteuttaa tämä tieto omaan aiempaan tietämykseensä. Itse koin tuoreesti hämmästyksen tutustuessani kunnan kiinteistöjen tilanteeseen. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu tekee erinomaista työtä, mutta hänkin on vain yksi mies ja hänen toimenkuvaansa kuuluu erittäin paljon muutakin kuin vain sisäilma-asiat. Oma käsitykseni oli, että kunnan toimitilainvestointisuunnitelma 2018-2025 olisi laajan selvittelyn ja strategisen pohdinnan tulosta. Todellisuudessa se on virkamiehen laatima kehyssuunnitelma. Esimerkiksi viimeisimmässä teknisen lautakunnan kokouksessa teimme päätöksen kunnantalon väistötiloista viipaleratkaisuun. Investointisuunnitelmassa kunnantalo on vuorossa vuonna 2022. Toki koulut ja päiväkodit ovat prioriteetti, mutta viipaleiden vuosikustannukset huomioiden kunnantalon kohtalo tulisi määrittää nopeasti.

Sisäilmaoireet voivat ihmisestä riippuen aiheuttaa vaikeitakin ärsytysoireita ja pahimmillaan aiheuttaa väliaikaista työkyvyttömyyttä. Usein kuitenkaan koetut oireet eivät korreloi kiinteistöjen kuntoa. Kunnan sisäilmatyöryhmän jäsenistöstä lähes puolet koostuu työsuojeluvaltuutetuista. Tämä mielestäni ylikorostaa henkilöstön subjektiivisia kokemuksia. Henkilöstön oireistoa täytyy selvittää, mutta se tulee tehdä yksilöille kohdennetuilla kyselyillä eikä ”huutoäänestyksin”.

Sisäilma-asiat ovat monimutkaisia terveydellisiä, psykologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Poliitikkojen tehtävä on luoda suuret linjat. Woodhope Village -hankkeeseen on palkattu konsulttiapua. Mielestäni kunnan kiinteistöt ovat kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden kannalta erittäin tärkeitä. Pitäisikö tämän ongelman pitkäaikaiseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisemiseksi käyttää asiantuntevaa ulkopuolista rakennus- ja sisäilma-asiantuntija apua?

Katseet kohti 2025

Torstai 8.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

"Niin on ollu, ja niin on aina oleva, mä seison omieni puolella?" (-Profeetat)
26.2.2018 Siilinjärven kunnanvaltuustossa äänestettiin tuoreen kuntastrategian hyväksymisestä. Toni Juvonen (vihr.) ehdotti strategian palauttamista valmisteluun. Näkisin pääasialliseksi syyksi tuon taustalla olleen kommunikaation vajaavaisuuden: isolla osalla valtuustosta oli käsitys, että asian tiimoilta pidettäisiin vielä seminaari ennen strategian hyväksymistä.

Itse pidin puheenvuoron, missä tuin Juvosen ajatusta. Sinällään ryhmässämme ajateltiin, että keskustelua strategian ympärillä olisi hyvä jatkaa. Strategiassa on hyviä komponentteja ja mielestäni se on edennyt selvästi vanhasta. Esitin tavoitteiden mitattavuuden parantamista ja erityisesti kunnan vision, eli päämäärän tai paremminkin unelman, täsmentämistä. Hyväksytyssä strategiassa ”Visio 2025 Siilinjärvi –
Vahva ja Vastuullinen, Elinvoimaa, Hyvinvointia, Yhteistyökykyä”.

Tavoitteeni ehdottamallani visiolla oli vastuun ja tuloksellisuuden liittäminen kunnan toimintaan, mitä voidaan verrata satojen miljoonien liikevaihdon omaavaan yhtiöön: ”Visio 2025 – Siilinjärvi on maakunnan toiseksi suurin kunta, missä on alueen paras työllisyys ja Suomen tyytyväisimmät asukkaat”. Myönnän että olin liikkeellä viimeisellä hetkellä, mutta ajatus kypsyi minulle tuoreesti ja julkaisin tuon vilpittömästi
kunnan etu mielessäni. Alkuperäinen visio voitti äänestyksessä 24-19.

Minulla on aina ollut elämässäni tavoitteita, joita olen seurannut ja mitkä ovat ajaneet minua eteenpäin. Henkilökohtainen tavoitteeni politiikan saralla vuoteen 2025 on kerätä kokemusta ja oppia. Olen saanut Kokoomus-ryhmässä erittäin lämpimän vastaanoton ja uskallamme sekä saamme olla asioista myös eri mieltä. Tärkein tavoitteeni on olla nostamassa puolueemme kannatusta ja purkaa vallitseva yhden suuren puolueen ylivalta.