Sisäilmaongelmista eroon järkevästi?

Torstai 19.4.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

23.4.2018 järjestetään kunnanvaltuuston seminaari, missä on tarkoitus käsitellä myös kuntakiinteistöihin liittyviä kysymyksiä. Teknisessä lautakunnassa on viime aikoina käsitelty huomattavassa määrin kunnan kiinteistöjen tilannetta. Luonnollinen korjaustarve sekä erityisesti sisäilmasto-ongelmat luovat jatkuvaa painetta ratkaisujen löytämiselle. Väistötiloiksi tarkoitettuja viipaleita hankitaan koko ajan, näiden arvioitu kustannus kunnalle tulee olemaan miljoonia euroja vuodessa. Toimitilaohjelmassa on mainittu kiinteistöjen korjausvelaksi noin 25,7 miljoonaa euroa (5/2017) ja tämä summa sisältää käytännössä vain luonnollisen korjaustarpeen, ei sisäilmasto-ongelmien aiheuttamia kustannuksia. Askeleita oikeaan suuntaan ongelman ratkaisemiseksi on otettu. Rakennuskanta on salkutettu suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi ja esim. leasing-sopimuksin on pyritty välttämään kunnan velkaantumista tilanteessa.

Nykymaailmassa tiedon määrä on lähes rajaton. Ongelmana on ihmisen kyky omaksua tietoa, määrittää olennainen tieto ja suhteuttaa tämä tieto omaan aiempaan tietämykseensä. Itse koin tuoreesti hämmästyksen tutustuessani kunnan kiinteistöjen tilanteeseen. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu tekee erinomaista työtä, mutta hänkin on vain yksi mies ja hänen toimenkuvaansa kuuluu erittäin paljon muutakin kuin vain sisäilma-asiat. Oma käsitykseni oli, että kunnan toimitilainvestointisuunnitelma 2018-2025 olisi laajan selvittelyn ja strategisen pohdinnan tulosta. Todellisuudessa se on virkamiehen laatima kehyssuunnitelma. Esimerkiksi viimeisimmässä teknisen lautakunnan kokouksessa teimme päätöksen kunnantalon väistötiloista viipaleratkaisuun. Investointisuunnitelmassa kunnantalo on vuorossa vuonna 2022. Toki koulut ja päiväkodit ovat prioriteetti, mutta viipaleiden vuosikustannukset huomioiden kunnantalon kohtalo tulisi määrittää nopeasti.

Sisäilmaoireet voivat ihmisestä riippuen aiheuttaa vaikeitakin ärsytysoireita ja pahimmillaan aiheuttaa väliaikaista työkyvyttömyyttä. Usein kuitenkaan koetut oireet eivät korreloi kiinteistöjen kuntoa. Kunnan sisäilmatyöryhmän jäsenistöstä lähes puolet koostuu työsuojeluvaltuutetuista. Tämä mielestäni ylikorostaa henkilöstön subjektiivisia kokemuksia. Henkilöstön oireistoa täytyy selvittää, mutta se tulee tehdä yksilöille kohdennetuilla kyselyillä eikä ”huutoäänestyksin”.

Sisäilma-asiat ovat monimutkaisia terveydellisiä, psykologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Poliitikkojen tehtävä on luoda suuret linjat. Woodhope Village -hankkeeseen on palkattu konsulttiapua. Mielestäni kunnan kiinteistöt ovat kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden kannalta erittäin tärkeitä. Pitäisikö tämän ongelman pitkäaikaiseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisemiseksi käyttää asiantuntevaa ulkopuolista rakennus- ja sisäilma-asiantuntija apua?

Katseet kohti 2025

Torstai 8.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

"Niin on ollu, ja niin on aina oleva, mä seison omieni puolella?" (-Profeetat)
26.2.2018 Siilinjärven kunnanvaltuustossa äänestettiin tuoreen kuntastrategian hyväksymisestä. Toni Juvonen (vihr.) ehdotti strategian palauttamista valmisteluun. Näkisin pääasialliseksi syyksi tuon taustalla olleen kommunikaation vajaavaisuuden: isolla osalla valtuustosta oli käsitys, että asian tiimoilta pidettäisiin vielä seminaari ennen strategian hyväksymistä.

Itse pidin puheenvuoron, missä tuin Juvosen ajatusta. Sinällään ryhmässämme ajateltiin, että keskustelua strategian ympärillä olisi hyvä jatkaa. Strategiassa on hyviä komponentteja ja mielestäni se on edennyt selvästi vanhasta. Esitin tavoitteiden mitattavuuden parantamista ja erityisesti kunnan vision, eli päämäärän tai paremminkin unelman, täsmentämistä. Hyväksytyssä strategiassa ”Visio 2025 Siilinjärvi –
Vahva ja Vastuullinen, Elinvoimaa, Hyvinvointia, Yhteistyökykyä”.

Tavoitteeni ehdottamallani visiolla oli vastuun ja tuloksellisuuden liittäminen kunnan toimintaan, mitä voidaan verrata satojen miljoonien liikevaihdon omaavaan yhtiöön: ”Visio 2025 – Siilinjärvi on maakunnan toiseksi suurin kunta, missä on alueen paras työllisyys ja Suomen tyytyväisimmät asukkaat”. Myönnän että olin liikkeellä viimeisellä hetkellä, mutta ajatus kypsyi minulle tuoreesti ja julkaisin tuon vilpittömästi
kunnan etu mielessäni. Alkuperäinen visio voitti äänestyksessä 24-19.

Minulla on aina ollut elämässäni tavoitteita, joita olen seurannut ja mitkä ovat ajaneet minua eteenpäin. Henkilökohtainen tavoitteeni politiikan saralla vuoteen 2025 on kerätä kokemusta ja oppia. Olen saanut Kokoomus-ryhmässä erittäin lämpimän vastaanoton ja uskallamme sekä saamme olla asioista myös eri mieltä. Tärkein tavoitteeni on olla nostamassa puolueemme kannatusta ja purkaa vallitseva yhden suuren puolueen ylivalta.

Käytettävyys ja helppous ohittavat omistamisen - kiinteistöissäkin

Torstai 8.2.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Uutis-Jousessa 1.2.2018 uutisoitiin teknisen lautakunnan kokouksesta 24.1.2018. Kokouksessa käsiteltiin laajoja investointikokonaisuuksia, allekirjoittaneen laskemana yli 30 miljoonan euron arvosta. Toimituksessa oli havaittu, että pöytäkirja erosi esityslistasta siten, että merkintä hankkeitten rahoituksesta leasing-rahoituksella oli poistettu. Lautakunnan kokouksia sitoo vaitiolovelvollisuus. Voisin kuitenkin paikalla olleena todeta, että merkintä poistettiin yhteisymmärryksessä ja vallitsevana ajatuksena oli, että selvitysvaiheessa lautakunnan ei tarvitse ottaa kantaa hankkeitten rahoitukseen.

Nykypäivänä tavaroiden ja palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys ovat ohittamassa perinteisen omistajuuden. Hyvänä esimerkkinä Netflix ja Spotify verrattuna perinteiseen DVD- ja CD-levyjen omistamiseen. Jos kuuntelee paljon musiikkia, on halvempaa maksaa jäsenyydestä 10€/kk kuin ostaa erikseen yksittäisiä levyjä, myös valikoima on ääretön.

Leasing sanana herättää ainakin vanhemmissa ikäpolvissa kummastusta ja ainakin omassa lähipiirissäni se yhdistetään 80-90-lukujen juppimaininkeihin. Itsekin kummastelin alkuun, kun tästä oli kunnan kiinteistöstrategian yhteydessä puhetta. Leasing on huoleton vaihtoehto, mikä pitkällä aikavälillä on hiukan kalliimpi kuin omistajuus ja lainalla rakentaminen. Leasing-ratkaisussa kustannukset saadaan kuitenkin tulosyksiköiden käyttötalouteen, mikä helpottaa esim. kunnan tapauksessa kokonaistaloutta, etenkin laajojen kiinteistömassojen räjähtäessä käsiin.

Haluaisin nostaa esiin asiassa myös tulevaisuudesta etenkin kunnantalon ja kirjaston kohtalon: digitalisaatio vähentää kirjaston käyttöastetta. Tulevaisuudentutkijat arvioivat, että perinteiset kirjastot syrjäytyvät jatkossa käytöstä kohtalaisen lyhyelläkin aikavälillä. Ajattelen että asian voisi ratkaista monitilaratkaisulla. Samalla saataisiin myös virkamiehiä ja luottamushenkilöitä aktivoitua kirjaston käyttäjiksi:)

Siilinjärven kunnan sairauspoissaoloista

Torstai 28.9.2017 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

14.9.2017 Uutis-Jousessa uutisoitiin, kuinka kunnanjohtaja Vesa Lötjönen on pyytänyt selvitystä kunnan sairauspoissaolojen kasvusta. Nämä ovat korkeimmillaan kuluvana vuonna olleet 17,8 kalenteripäivää maaliskuussa ja matalimmillaan heinäkuussa 15,7 päivää per työntekijä.

Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Luvut olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia. Vuodesta 2013 sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena, suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna ‒keskimäärin 16,7 sairauspäivää työntekijää kohti. (Työterveyslaitos 19.5.2017)

Käytin asiassa puheenvuoron ensimmäisessä nykyisen valtuuston kokouksessa. Sairauspoissaoloihin vaikuttaa mm. työntekijöiden sosioekonominen tausta sekä työn rasittavuus. Lähtökohtaisesti en olisi huolissani kunnan tilanteesta. Siilinjärven kohdalla talous- ja tukipalveluiden sairauspoissaolot ovat selvästi yli 22 pv/työntekijä/v, sote-henkilöstön poissaolot ovat noin 18 pv. Sivistyspalveluissa luku on noin 16 pv ja tämä huolettaa ainakin minua eniten. Periaatteessa työn pitäisi olla fyysisesti kevyttä, toki psykososiaalinen kuormitus on merkittävin altiste. Mielenkiintoista olisi nähdä ammattiryhmäkohtainen vaihtelu esim. sivistyspalveluiden osalta. Ovatko poissaolot painottuneet esim. koulunkäynninohjaajiin opettajien sijaan? Näinhän pitäisi aiempi toteamus koulutustaustasta huomioiden olla.

Keskustelussa nousi esille viime vuosina painotettu varhaisen puuttumisen malli, missä esimies ottaa työkykyongelmat aiempaa varhemmin esille työntekijän kanssa. Mielestäni tämäkin ainakin osaltaan selittää tilannetta: työntekijät ovat ehkäpä pinnistelleet jonkin aikaa esim. pienien kipujen kanssa välttääkseen keskusteluja, tämä on aivan inhimillistä. Työhyvinvointikyselyjen pohjalta voidaan myös arvioida työntekijöitä kuormittavia tekijöitä ja esim. esimiestyön laatua.

Konkreettisena keinona sairauspoissaolojen vähentämiseksi, jo aiemmassa uutisessa kerrattavien ja seurattavien keinojen lisäksi, ehdottaisin kunnassa lääkkeellisen tupakasta vieroituksen kustantamista 1-2 jaksoa/työntekijä/v. Arvioisin että näin saataisiin erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia pitkiä sairauspoissaoloja sekä lyhyempiä hengitystiepoissaoloja vähennettyä.