Korona-exit - Länsimaisen yhteiskunnan tulos tai ulos

Luin vuoden vaihteessa israelilaisen filosofi Yuval Noel Hararin 21 oppituntia maailman tilasta. Tuolloin korona oli yksittäisiä tapauksia Kiinassa. Kirjassa konkretisoitiin ajatuksia, joita itselläni on herännyt jo aiemmin. Kaikki imperiumit ja hegemoniat ovat aina kaatuneet, usein niiden vahvuus tai johto-ominaisuus on kääntynyt niitä vastaan, saman voidaan ajatella koskevan yksilöä. Ahkeruus ja tunnollisuus muuttuu helposti uupumukseksi, älykkyys kyynisyydeksi, yhteiskunnassa solidaarisuus kannustinloukuiksi, liiallinen tieto-/yksilönsuoja väärinkäytöksiä ja sairauksia peittäväksi verhoksi. Kiina on selvinnyt koronasta vähällä, olisiko syy totalitaarisessa kontrolliyhteiskunnassa. Edellä mainittuun kirjaan viitaten tulevaisuus tuntuu olevan Aasian ja korona tuntuu vahvistavan tuota ajatusta entisestään. Salaliittoteorioille siitä löytyy ainakin motiivia.

Tuoreesti uutisoitiin suomalaisten luottamuksen EU:n yhteisöön laskeneen. Korona on aiheuttanut rajojen sulkeutumisen, mikä sinällään akuutissa tilanteessa onkin oikea toimenpide. Rajat kiinni politiikka ei kuitenkaan ole vaihtoehto koronan jälkihoidossa. Länsimainen tiedekin on tuntunut aseettomalta nopeasti etenevän uhan edessä.

Kaikkiaan liberaalisuus, yksilönvapaus, vapaa kauppa ja tiede ovat länsimaisen yhteiskunnan perusta, mihin korona on iskenyt todella kovaa.

Se että läntinen yhteiskunta, erityisesti Suomi vientivetoisena taloutena, nousee tästä suosta, vaatii meiltä rohkeutta, uskoa ja anteeksiantoa. Jos mielemme sen sijaan pyrkii puolustukseen ja nationalismiin, olemme yhteiskuntana ja länsimaisena järjestelmänä syöksykierteessä. Valitettavasti suurvallat tuntuvat suosivan tällä hetkellä jälkimmäistä ajattelutapaa, ja mitä isot edellä sitä pienet perässä. EU:n tarvitsee vahvistua ja yhtenäistyä. Ehkäpä korona sentään saa USA:n järkiinsä johtajan vaihdon suhteen.