Kuntaorganisaatiot ovat kasvaneet jättimäisiksi - ja rahaa häviää tuohon laajaan koneistoon

Vastauksessaan (15.10.) vastineeseeni Polvi epäilee, että minä olisin unohtanut tosiasiat. Hän toteaa, että olen lääkäri ja alkaa esittelemään julkisen terveydenhuollon osuutta BKT:sta ja että esittämäni julkisen sektorin tehottomuus ei pidä paikkaansa. Missään kohti kirjoitustani en ottanut kantaa julkiseen terveydenhuoltoon tai että se olisi tehoton. Vastineeni ydin oli todeta Polven kirjoituksen näköalattomuus muille toimenpiteille kuin veronkorotuksille julkisen talouden hoidossa.

Lähdin politiikkaan 2017 oikeastaan sote-valmistelun vuoksi, itse asiassa kritisoin edustamani puolueen ajamaa laajaa valinnanvapautta, mikä olisi mielestäni nostanut terveydenhuollon kustannuksia esim. maamme kohtalaisen pienet leikkausvolyymit huomioiden. Lähtökohtaisesti ajattelen, että asiat ja suoritteet, jotka voidaan mitata ja kuvata arvovirta-tyyppisesti on tehokkaampaa tuottaa yksityisen sektorin toimesta. Pääsääntöisesti tuo edellyttää lopputuotteen tai palvelun tasalaatuisuuden seurannan mahdollisuutta. Lisäksi vaateena on toteutuvan tai puuttuvan kilpailun tarkka seuranta niin laadullisesti kuin kustannuksellisesti.

Julkisen sektorin heikommalla talouden johtamiselle tarkoitan tilannetta, missä kuntaorganisaatiot ovat kasvaneet jättimäisiksi ja rahaa häviää tuohon laajaan koneistoon. Seurauksena on juuri Polven ehdottamat veronkorotukset. Tiettyjen soveltuvien ja järkevien toimintojen yhtiöittäminen/ yksityistäminen tuo loppuasiakkaalle mahdollisuuden seurata kustannuskehitystä tehokkaammin kuin verojen maksamisen muodossa. Polvi penää tutkimusnäyttöä, mutta kuten maskisopassa tai kaikessa tieteessä, myös tässä tuota löytyy puolesta ja vastaan.

Yhdestä asiasta olemme Polven kanssa samaa mieltä eli työn arvostuksen lisäämisestä. Omasta ideologisesta lähtökohdastani tuo toteutuu kuitenkin parhaiten juuri verorasitteen keventämisellä.