AstraZeneca ja veritulppariskistä suhteellisesti

Maanantai 22.3.2021 - Arttu Pöyhönen mielipide Iisalmen Sanomat

Koronapandemia on ollut nyt arkipäivää yli vuoden ajan. Viime aikoina on uutisoitu etenkin voimakkaasta nuorten ahdistuksesta, mikä on seurausta sosiaalisesta eristäytymisestä. Valoa on kevään myötä tullut rokotteiden myötä. Tuoreesti media on kuitenkin uutisoinut kohuotsikoin muun muassa AstraZenecan rokotteen haitoista: ”Veritulppia todettu, useat Euroopan maat keskeyttäneet rokottamisen”.

Painottaisin median vastuuta ja roolia edellä mainitun ahdistuksen synnyttämisessä. Yleisen hyvän vuoksi olisi hyvä avata lukuja ja riskejä hivenen enemmän kuin välttävällä apukoulumatematiikalla. Pelkkä ”muutkin maat tekee niin” ei riitä uutiseksi huomioiden rokotteen potentiaaliset hyödyt.

Syvään laskimotukokseen sairastuu vuosittain 1–2 henkilöä tuhannesta (Käypä hoito 2017). AstraZenecan rokotteella on tähän mennessä rokotettu 17 miljoonaa ihmistä ja epäilyjä veritulppia tuon aiheuttamana on raportoitu alle 40 kappaletta (Mediuutiset 16.3.2021). Jos edellä mainitusta ilmaantuvuudesta lasketaan 17 miljoonan ihmisen keskuudessa keskimäärin esiintyvät veritulpat, on lukumäärä 17000–34000 kappaletta. Vaikka nuo 40 tukosta olisivat aiheutuneet rokotteesta, mikä on täysin epävarmaa, on riskin lisääntyminen 1,6 promillea. Ottaen huomioon rokotteesta saatavat inhimilliset ja taloudelliset hyödyt, toivoisin tiedotusvälineiltä järjellisempää ja kannustavampaa uutisointia tässä epävarmuutta huokuvassa ajassa tämän yhteisen haasteen voittamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Lääkäri oikoo väärinkäsityksiä: koronarokote suojannee vaikealta muodolta, ei sairastumiselta

Tiistai 15.12.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Koronarokotteiden tullessa on noussut valtaisaa, jopa ennennäkemätöntä keskustelua rokotteiden turvallisuudesta. Toisaalta ihmisiin yritetään vedota poliitikkojen tai julkisuuden henkilöiden toimesta itsensä ja muiden suojaamiseksi.

Esimerkkinä Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kirjoitti Iisalmen Sanomien Vapaa sana -palstalla: ”Riittävän suuri rokotettu väestö suojaa myös heitä, jotka eivät perustellusta syystä ole voineet rokotetta ottaa” (IS 12.12.).

Asia on oikea mutta argumentti on väärä. Todennäköisesti alkuvaiheen rokotteet suojaavat, toisin kuin aiemmat muiden tautien rokotukset, taudin vaikeammalta muodolta, eivät itse infektiolta. Näin ollen rokotus suojaa vain ottajaansa.

Itse lähden siitä ajatuksesta, että terveenä aikuisena riskini saada sairaalahoitoa vaativa korona- infektio on joidenkin prosenttien luokkaa. Huomioiden jo rokotteista kertynyt tieto, haittojen ilmaantuvuus on korkeintaan promillen tai tuon kymmenesosien luokkaa.

Tuolla matematiikalla ainakin itse otan rokotteen, jälkikasvulleni tilanne saattaa olla toinen.

Poliitikot voisivat tällä hetkellä keskittyä korkeimman epidemia-huipun ja tulevan joulun vuoksi arvioimaan mahdollista korkean ilmaantuvuuden alueiden sulkemista eli valmiuslain käyttöönottoa, että ensi vuonna rokotteesta olisi vielä hyötyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Terveydenhuolto - Tavoitteet hämärtyneet politikoinnin seurauksena

Lauantai 4.1.2020 - Arttu Pöyhönen mielipide Savon Sanomat

Viime aikoina mediassa on uutisoitu hoitajapaosta johtuen huonosta johtamisesta ja epätyydyttävistä työoloista. Toisaalta varsin tuoreesti uutisoitiin myös, että hoitohenkilökunta on pääsääntöisesti tyytyväinen lähiesimiestyöhön, mutta ylempään johtoon esimerkiksi sairaalatasolla ollaan tyytymättömiä.

Lyhyesti johtaminen on merkityksen antamista työlle tai tavoitteelle. Tälle luo pohjaa johdettavien mielenmaiseman ja arjen tuntemus. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Puolustusvoimat: tuolla ainakin jonkinlaisena tavoitteena puolustushaarasta ja tehtävästä riippuen on alaisten työn tunteminen. Olkoonkin että organisaatioiden perusominaisuuksien vuoksi johtamista ei voida täysin verrata.

Tärkeimpänä ongelmana näen kuitenkin ydintehtävän määrittelyn ja rajauksen. Puolustusvoimissa kun se yksinkertaisesti on maan puolustaminen. Terveydenhuolto on monimutkaistunut ja politisoitunut liikaa, niin että suorittavalla tai miksei myös strategisella tasolla ei tiedetä, mitä siltä odotetaan: nopeaa hoitoonpääsyä, hoitotyytyväisyyttä, lainsäädännön tarkkaa täyttämistä vai budjetin raameihin pääsemistä.

Politiikka kokee jatkuvaa inflaatiota. Se ei luo enää merkitystä ihmisille. Poliittiseen toimintaan osallistumista ei koeta enää tärkeänä. Tätä myötä kyvykkäimmät eivät ole päättämässä asioista. Tämä trendi tullee vain jatkumaan sote-uudistuksen jatkuessa tällaisena – tavoitteena kolmas poliittisen toiminnan taso.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, johtaminen, politiikka

Sote - uhka vai mahdollisuus?

Torstai 1.3.2018 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Osallistuin 19.2.2018 Siilinjärven Keskustan järjestämään keskustelutilaisuuteen: Sote-uudistus, uhka vai mahdollisuus. Tilaisuudessa Siilinjärven sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen piti kriittisen alustuksen aiheesta. Hän kertoi erityisesti sote-henkilöstön epävarmuudesta liittyen valmisteluun. Lisäksi hän nosti esiin Siilinjärven niukan aseman maakunnallisessa sote-valmistelussa: Kuopio-Iisalmi-Varkaus -akseli kun tahtoo jyrätä, vaikka Siilinjärvi on maakunnan perintöprinsessa.

Samassa tilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko välitti terveiset Arkadianmäeltä. Itse esitin tilaisuudessa erityisen huoleni sote-uudistuksen valmisteluun liittyen: Lääketieteellisestä näkökulmasta palveluntuottajien pitäisi yhdistää toimintatapojaan. Toisaalta kun kilpailu perusterveydenhuollon potilaista kiihtyy, koettavat palveluntuottajat erottautua toisistaan erinäisin tavoin. Miten tämä ristiriita ratkaistaan järkevästi ja kustannustehokkaasti? Ministeri sivusi vastauksessaan lähinnä ICT- eli tietoteknisiä ratkaisuja. Sinällään tämä on väline yksittäisten potilaiden hoidon jatkuvuuden suhteen, muttei vastaus kysymykseen. 

Omat kommenttinsa esitti myös maakuntajohtaja Marko Korhonen. Hänen mukaansa 1.1.2020 maakunta- ja sote-uudistus on prototyyppi-vaiheessa, lähinnä tämä vertaus viittaa mielestäni jatkuvaan kehittämiseen. Mutta haluammeko tuoda prototyypin terveydenhuoltomme etulinjaan? Vertaisin terveydenhuoltoa asiassa puolustusvoimiin. Molemmissa instituutioissa pyritään protokollien avulla välttämään yksilön virheitä. Armeijassa pelataan varman päälle, uutta teknologiaa omaksutaan hyvin hitaasti ja harkiten. Tätä kirjoittaessani Kanta-arkistossa oli 20.2. yhdeksän tunnin käyttökatko. Häiriöherkkä ICT-järjestelmä, kilpailu käytännössä ennen kilpailemattomilla markkinoilla ja organisatorinen uusjako ennenkuulumattomalla nopeudella. Toivotaan parasta, pelätään pahinta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, johtaminen