Joukkotarkastukset - Tulokset ristiriitaisia

Keskiviikko 14.2.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Markku Myllykangas kirjoitti sairauksien ennaltaehkäisystä ja oireettomille tehtyjen terveystarkastusten tutkimusten meta-analyyseistä (SS 10.2.). Ne osoittavat dosentin mukaan tarkastukset turhiksi.

Myllykankaan nostot ovat ristiriitaisia. 2014 julkaisussa tarkastetuilla oli enemmän sydänkuolemia. Toisaalta heillä oli paremmat kolesteroli- ja verenpainearvot sekä alhaisempi paino. Tulkitsisin tätä yksittäistä syy-seuraussuhdetta siten, että sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisy olisi turhaa. Tämä on kuitenkin osoitettu toiseksi muun muassa Pekka Puskan toimesta. Syöpien ennaltaehkäisy terveystarkastuksin on toki turhaa, syöpäseulonnat itsessään ovat myös ristiriitaisia.

2012 julkaistun tutkimuksen osatutkimukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti ajalta ennen Pohjois-Karjala-projektin alkua eli vuotta 1972. Esimerkiksi ohimenevä aivoverenkierron häiriö, eli yksi tärkeimmistä aivoinfarktin pääte-elintapahtumista ja ennustetekijöistä, kuvattiin käsitykseni mukaan Maailman Terveysjärjestön WHO:n toimesta vasta vuonna 1988.

Myllykangas on kuitenkin osin oikeassa. Esimerkiksi työterveyshuollossa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota laboratoriotutkimusten tarpeeseen sekä erityisesti alle 50-vuotiaiden terveystarkastusten asianmukaisuuteen.

Kansanterveyden taka-askelia

Torstai 1.6.2017 - Uutis-Jousi mielipide Arttu Pöyhönen

Alkoholilain kokonaisuudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on liberalisoida tarjontaa ja purkaa monopolia ja vielä uljaammin muokata suomalaista mielenmaisemaa. Suhtautumisen alkoholiin tulisi muovautua näin keskieurooppalaisempaan suuntaan. Vapaus tuo vastuuta väitetään. Alkoholin haittojen lisääntymisestä ollaan yhtä mieltä, mutta tämä hyväksytään, koska pitkällä aikavälillä tilanteen katsotaan paranevan.

Tuoreessa kyselyssä selvästi alle puolet suomalaisista arvioi alkoholin käyttönsä lisääntyvän muutosten myötä. Toisaalta koulutustausta huomioituna matalasti koulutetuista yli
puolet arvioi alkoholinkäyttönsä lisääntyvän. Ennakoiden saatavuuden parantumista ja kilpailun kautta tapahtuvaa hinnan alenemista olisin huolissani tilanteesta.
Mielestäni nyky-yhteiskunnan haasteena on oikean ja validoidun tiedon saattaminen ihmisten ja miksei myös poliitikkojen tietoon. Valtakunnan poliitikoilla tuntuu olevan halu antaa valtuutus moniulotteisista päätöksistä ihmisille, joilla ei ole käsityskykyä tehdä tällaisia päätöksiä. Samoin media tuntuu tekevän tyhjäksi esimerkiksi Pekka Puskan jo vuosikymmeniä sitten tehdyn kansanterveystyön.

Miten kansanterveyteen hyvin merkittävästi vaikuttavaa ratkaisua voidaan argumentoida vuosikymmenien päähän ulottuvalla asennemuutoksella? Miksi demokratiaakaan kannattaa ylläpitää? Kyllähän anarkiassakin saavutetaan lopulta rauhallinen ja tasapainoinen vaihe kun kaikki on tuhottu. Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitos on tehnyt mielestäni varsin selväksi mahdollisen lainsäädännön muutoksen negatiiviset akuutit vaikutukset.

Surullisena olen seurannut myös uutisointia hammashoidon käyntien vähenemisestä KELA-korvausten laskettua, makeisvero poistettiin myös vuoden alussa. Ennen SOTE-uudistusta 1,5 vuodessa varmasti hampaiden kunto on myötävaikuttavana tekijänä merkittävään määrään kuolemista? Puhumattakaan peruuttamattomista vaikutuksista etenkin nuorten hampaistoon. Samalla ihmiset eivät tiedosta hampaiden kunnon vaikutusta yleisterveyteen.

Pienestäkin vaivasta hakeudutaan yhä helpommin lääkäriin, mutta yhä
useampi hakeutuu hammaslääkäriin vasta kuin hammassärky herättää öisin. Kuten työterveyshuollon, myös hammaslääketieteen tulisi perustua ennaltaehkäisyyn – suun sairaudet tulisi saada kiinni määräaikaistarkastuksissa eikä päivystyksessä. Ehkäpä tämäkin ongelma ratkeaa, kun ihmisillä ei enää ole hampaita ja liemiruuan myötä myös lihavuusepidemia helpottaa?

Vastikään edesmenneen presidentin Mauno Koiviston sanoin: Tarttis tehrä jotain.