Asiantuntijuus - Tiedon valta on murtumassa

Platonin tiedon määritelmä kuuluu ”hyvin perusteltu tosi käsitys”. Muutaman vuoden lääkärinä työskenneltyäni olen oivaltanut, että asiantuntijuus itsessään on riittämätöntä nykypäivänä.

Olennaista on pystyä argumentoimaan tieto ymmärrettävällä tavalla. Politiikka kiinnostaa minua juuri tästä syystä: usein tehdyt päätökset eivät ole lähellä puolueetonta totuutta vaan lähimpänä parasta argumentein myytyä totuutta.

Olen huolissani nykypäivänä kasvavista valinnaisista totuuksista: luomusynnyttäjät jättävät sikiön sykkeenseurannan, ravitsemussuosituksia kyseenalaistetaan yksilön kokemuksien perusteella, vaikka ne on tarkoitettukin laajoja massoja palveleviksi suosituksiksi.

Samoin poliittisessa päätöksenteossa ohitetaan sellaisten hartaudella rakennettujen, maailman mittakaavassa ainutlaatuisten instituutioiden kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielipiteitä. Totuuteen päästään tiedon, ei aatteen tai tunteen avulla. Juuri tämän lauseen ymmärtämättömyys on mielestäni suistamassa yhteiskuntaamme kriisiin.

Nato-jäsenyys on mielestäni hyvä esimerkki tiedon popularisoinnista: kuinka yksilö tai yksittäinen poliitikko voi arvioida puolustuksemme suorituskykyä tai vallitsevaa maailmanpoliittista tilannetta? Tällaisen päätöksen tekeminen on asiantuntijoiden tehtävä, ei kansanäänestyksellä ratkaistava asia.

Tuoreessa alkoholilain uudistuksessa on hyvä pyrkimys aatteellisesti ohjata suomalaisia kohti eurooppalaista kulttuuria. Tämä on hyvä uudistus suurelle osalle kansasta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 10 prosenttia ihmisistä käyttää 90 prosenttia palveluista.

Pienelle osalle, nyt jo heikoimmassa asemassa oleville, uudistus tietää lisää alkoholihaittoja. Mielestäni uudistus on oikeansuuntainen, mutta liian radikaali murroksessa olevaan yhteiskuntaamme.