Yksilöyrittäjyys on tulevaisuutta

Sunnuntai 2.12.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Tämänsyksyinen keskustelu irtisanomissuojasta on ollut tärkeä avaus.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltojen työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä digitalisaation ja automatisaation myötä. Suomessa on odotettavissa samaa kehitystä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan.

Käsillä on teollista vallankumoustakin suurempi työelämän murros. Tulevaisuuden työpaikat Suomessa syntyvät todennäköisimmin digitaalisille alustoille ja palveluliiketoimintaan keskittyneisiin pk-yrityksiin. Sijoitettavan pääoman tarve ei ole suuri, mutta kilpailukykyä muodostavaksi tekijäksi nousee organisaatioiden mukautumiskyky.

Yksilön kohdalla työelämän muutos tarkoittaa työn pirstoutumista sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tietynlaista henkilöbrändäystä. Yksilöyrittäjyys voisi kuvata tulevaisuuden työntekijää parhaiten.

Näin ollen olisi toivottavaa, että Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden vuoksi koko yhteiskuntamme sisäistäisi lähitulevaisuuden muutostarpeet. Aiemmin luotua työelämän lainsäädäntöä ja sosiaaliturvajärjestelmää tulee muokata tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Perustulo tulee mielestäni olemaan osa tätä muutosta.

Työelämä - Perheelliset kuuluvat etusijalle

Sunnuntai 21.10.2018 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Hyvinvointiyhteiskunta kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Eläkejärjestelmä ja julkiset palvelut romahtavat, koska syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Työelämän joustoja ja perheellisyyden arvostusta tulisi lisätä sen sijaan, että jatkuvasti ylikorostetaan tasa-arvoa ja ihannoidaan modernin yhteiskunnan vapautta. Vain näin syntyvyys saataisiin nousuun.

Lehtijutussa lomien jakamisesta perheettömien ja perheellisten kesken kirjoitettiin: ”Jokaisen toiveet ovat kuitenkin yhtä tärkeät elämäntilanteesta riippumatta” (SS 12.10.). Näin ei pidä olla, jos haluamme verovarojemme riittävän yhteiskuntamme ylläpitoon. Ja miksi pitäisikään olla?

Itse tuoreena isänä lomatoiveeni ovat siirtyneet vilkkaimpiin loma-aikoihin. Aiemmin olin erittäin tyytyväinen lomien pitämiseen muulloin. Jos esimerkiksi lähtee ulkomaille, on se siten huomattavasti huokeampaa.

Nykyajan ongelmana on itsekkyys ja kykenemättömyys nähdä asioita laajassa perspektiivissä. Pystyn ymmärtämään tahallisesti lapsettomia ja koen valtavaa myötätuntoa heitä kohtaan, joiden syli halustaan huolimatta on tyhjä. Mutta työelämässä tarvitsemme kasvavien lapsien ja heidän vanhempiensa huomioimista.

Tuloerot - Terveiset Suomen työtätekeville

Perjantai 22.9.2017 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Luin niin Touko Aallon ja vihreiden budjetin karsimisehdotuksista kuin Matti Semin (vas.) kolumnin tuloerojen kasvusta (SS 20.9).

Vain hiukan aikaisemmin Aalto nostettiin tolkun mieheksi etenkin täällä susirajan väärällä puolella ajoneuvoverokeskustelussa, kun hän ehdotti haja-asutusalueiden huomioimista. Toisaalta nyt kilometrikorvaus- ja työmatkavähennyksiä hän olisi leikkaamassa puhuen ylikompensoinnista yksityisautoilulle.

Hänen vaihtoehtobudjettinsa on juuri pääkaupunkikeskeisen ajattelun ja tyhjänpäiväisen politikoinnin riemuvoitto. Rahan siirtely vähentäisi eritoten haja-asutusalueilla työtätekevien, matalapalkkaisten motivaatiota entisestään.

Matti Semi kirjoitti tuloerojen kasvusta samansisältöisen tekstin kuin sosiaalisessa mediassa on nähty useita viime aikoina. Hän ja mainitut tutkimukset kun laskevat tuloiksi myös sosiaalietuudet.

Asiantuntija- ja johtotehtävissä palkat varmasti nousevat ja tämä vaikuttaa tuloerojen kasvuun, kun sosiaalietuisuuksia ei voida samassa suhteessa nostaa. Työelämä polarisoituu ja etenkin matalapalkka-aloilla hajautuu lyhyempiin osiin, mutta tämä johtuu maailmanlaajuisista talouteen vaikuttavista ilmiöistä.

Itse ajattelen kyseisten herrasmiesten kanssa eri tavalla Suomen hyvinvoinnin kehittämisestä. Toivoisin myös Suomen noin 2,4 miljoonan työllisen miettivän, mikä puolue ja minkälainen ajattelu kannustaa työntekoon ja ajaa isänmaamme etua.