Apteekkialan vapauttaminen - normien ja viimeisten norsunluutornien purkutalkoista

Keskusteluun nostettiin jälleen tuoreesti apteekkisääntelyä pohtivan selvitysryhmän työ ja erityisesti tämän vetäjä Liisa Hyssälä oli runsaasti esillä. Näkisin että tämä on jatkumoa hallituksen normienpurkutalkoille. Toisaalta apteekkien monopolia halutaan rikkoa. Ongelma tilanteessa on täysin sama kuin SOTE-uudistuksen kanssa: lääketieteeseen yleisesti on vaikea soveltaa markkinatalouden oppeja.

Apteekit ovat mielestäni itsekin syypäitä tilanteeseen. Katteiden pienentyessä apteekit ovat laajentaneet tuotevalikoimaansa kosmetiikkaan ja useissa apteekeissa myydään myös ”epäilyttäviä” tuotteita, hyvänä esimerkkinä korvavalot. Mielestäni tämä syö merkittävässä määrin alan uskottavuutta. Lääkkeiden valmistus on myös merkittävästi vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana, tarkoittaen että apteekkien henkilökunnan osaamistarve tältä osin on vähentynyt.

Mikäli apteekkien omistajuuspohjaa halutaan avata kilpailulle, en näe siinä oman tietämykseni pohjalta ongelmaa. Lähestyn kilpailun vapauttamista kliinistä työtä tekevän lääkärin näkökulmasta. Niin pitkään kun koko Suomen kansalle ei opeteta farmakologiaa, en haluaisi vapauttaa lääkkeiden saatavuutta ilman kontrollia.

Keskimääräinen ihminen kun ei ymmärrä parasetamolin ja ibuprofeenin haittavaikutusprofiilin eroja. Edelleen vastaanotolla kuvautuu, että käytetyin lääke kipuun ja kuumeeseen on jatkuvasta potilasohjauksesta huolimatta ibuprofeeni. Jos tämän saanti vapautetaan, montakohan vatsahaavaa tai verenvuotoa tulee lisää? Tämä on vasta räikein esimerkki. Entäpä muiden lääkkeiden ja luontaistuotteiden vaikutukset esimerkiksi munuaisiin ja maksaan?

Aina Inkeri Ankeisen sanoin: ”Onko kaiken aina pakko muuttua?” Varsinkin kun vallitseva tilanne on hyvä.