Sote-uudistus - Paikallisuuden pitäisi olla valttia terveyspalveluissakin

Tiistai 13.6.2017 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentän uudistus on tekeillä. Puhuttavimpia asioita viime aikoina ovat olleet aikataulu ja valinnanvapaus.

Vuoden 2019 alusta järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja tuottajat, niin yksityiset kuin julkisetkin, ovat samanarvoisessa asemassa.

Tähän liittyen julkiset organisaatiot on yhtiöitettävä varsin nopealla aikataululla.

Lausuntokierroksella asiantuntijat kritisoivat tiukkaa aikataulua.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on myllerryksessä.

Se luotiin sotienjälkeisten sukupolvien työllä ja Paavo Lipposen (sd.) hallituksen keynesiläisellä talouspolitiikalla, jossa julkisen talouden tasapainottava vaikutus valtion talouteen luo vakautta.

Globalisaation ja digitalisaation myötä markkinoiden vapautuminen on kasvattanut painetta siirtyä vapaampaan talouspolitiikkaan. Tämän ongelman ratkaiseminen on elintärkeää Suomelle.

”Kukaan ei ole seppä syntyessään” sanoo vanha sanalasku.

Julkisten terveydenhuollon organisaatioiden yhtiöittäminen tuo ne kilpailluille markkinoille, joista niillä ei ole vahvaa aikaisempaa kokemusta.

Kilpailu itsessään on hyvä asia, ja kilpailuttaminen haastaa jokaisen toimijan parantamaan palveluitaan, kunhan tiedämme, mitä kilpailutamme ja miten kilpailutamme.

Terveydenhuollon kilpailutuksiin liittyen tulisi ottaa huomioon, että myös paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset voivat niissä pärjätä.

Tällä hetkellä suurilla yksityisillä palveluntuottajilla on merkittävät markkinointikoneistot ja kokemusta kilpailusta.

Meillä on riskinä, että sote-markkinat valtaa 2 – 3 suurinta yksityistä palveluntuottajaa.Tällöin kommentti ”ihminen valitsee – ei palveluntuottaja” vaikuttaa melko naiivilta.

Terveydenhuollon kilpailutuksissa ja yksittäisten ihmisten valinnoissa tulisi ottaa huomioon yritysten paikallisuus ja yhteiskunta- sekä verovastuullisuus.

Suurilla palveluntuottajilla on taloudellista liikkumavaraa sekä mekanismeja, joilla ne pystyvät esimerkiksi kilpailutuksissa tekemään itselleen jopa tappiollisia sopimuksia varmistaakseen markkina-asemansa.

Toivoisin terveyspalvelujen valintaan samanlaista paikallisuuden arvostusta kuin lähiruokaa kohtaan.

Jokainen voi jatkossa itse tehdä päätöksen tukea paikallisuutta valitessaan hoitopaikkansa.

Ottakaa selvää palveluntuottajasta, sillä lääkärikäynti vastaa verotulojen muodossa aika montaa kiloa tomaattia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveydenhuolto, yhteiskunta

Eutanasia - Hyvä kuolema, vaikea päätös

Sunnuntai 7.5.2017 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Tuoreimmaksi eettiseksi kysymykseksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien jälkeen on nousemassa keskustelu eutanasiasta, armokuolemasta eli aktiivisesta kuolinavusta. Juuri julkaistussa kyselyssä noin 75 prosenttia kansalaisista kannattaa eutanasian laillistamista. Lääkärikunta on varautuneempaa. Alle puolet lääkäreistä kannatti eutanasiaa 2013 tehdyssä kyselyssä. Vain joka kuudes kuolevien potilaiden kanssa tekemisissä oleva lääkäri kannatti eutanasian laillistamista Lääkäriliiton tuoreessa tammikuisessa kyselyssä.

Keskustelu aiheen ympärillä kuvastaa ”totuuden jälkeistä aikaamme”. Huomiomedia yksinkertaistaa asioita ja jakaa yksittäisten ihmisten kauhutarinoita. Eutanasia nähdään enemmistön keskuudessa mielestäni samankaltaisena ratkaisuna kuin poliisin luoti hirvelle kolarin jälkeen – kärsimyksestä vapauttavana ratkaisuna. Asia on kuitenkin monitahoisempi kuin luullaan.

Selviytymisvietti on yksi ihmistä voimakkaimmin ajavista voimista. Se on saanut aikaan mitä uskomattomampia suorituksia historian saatossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ajattelee täysissä voimissaan, ettei halua elää vaikkapa halvaantuneena. Tilanne voi olla täysin toinen varsinaisessa tilanteessa. Lisäksi ihminen regressoituu eli taantuu sairastuessaan. Tällaisessa tilanteessa vaikkapa läheisen ihmisen kosketus voi tuottaa samankaltaista mielihyvää kuin varhaislapsuudessa.

Edellä kuvattu tekee usein vakavasti sairastuneesta/vammautuneesta alentuneesti oikeustoimikelpoisen ja yksiselitteisen hoitotahdon kuvaaminen etukäteen on vaikeaa lääketieteen ammattilaisellekin, saati sitten maallikolle.

Lisäksi eutanasian toteuttamiseen liittyy paljon juridisia näkökantoja. Lähimmät ihmiset näkevät usein kärsimyksen, minkä vuoksi eutanasiaa varmasti haluttaisiinkin. Olisivatko lähimmät ihmiset päättämässä läheisen kuolemasta? Samat ihmiset, jotka mahdollisesti hyötyvät kuolemasta taloudellisesti? Tässä on selvä eturistiriita.

Eutanasiasta on tärkeää keskustella. Mielipiteen luominen asiassa on helppoa yksittäisten tapausten pohjalta. Lainsäädännön luominen kuitenkin tarkoittaa, että lakia voidaan soveltaa kaikkiin samalla tavoin. Eutanasia ei ole mielestäni tällainen asia, vaan aina yksilöllistä harkintaa vaativa tilanne. Jos päädyttäisiin sen sallimiseen, tulisi riippumattoman asiantuntijaneuvoston arvioida jokainen tapaus yksitellen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eutanasia, yhteiskunta

Hyvinvointiyhteiskunta - Tyytyminen on tuhoavaa

Sunnuntai 23.4.2017 - Savon Sanomat mielipide Arttu Pöyhönen

Luin Savon Sanomista (20.4.) STT:n Elina Korkeen uutisen suomalaisten oppilaiden tyytyväisyydestä. Niin hieno kuin hyvinvointiyhteiskuntamme onkin, se on luonut myös sisälleen ongelmia. Tämän uutisen katson kuvastavan hyvin yhtä näistä ongelmista. Ongelman korjaus on länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen edellytys. Muutoin hegemoniamme on tulossa päätökseen, kuten Rooman valtakunnan tai Helleenien tasavallan aikanaan.

Asiassa täytyy erottaa tyytyväisyys elämään ja kehittymisen halu. Taulukko ”Kunnianhimoisten oppilaiden osuus keskimäärin” herättää huolta. Suomalaisista oppilaista vain noin 40 prosenttia haluaa olla paras kaikessa mitä tekee tai yksi parhaista luokkansa oppilaista, ja noin puolet pitää itseään kunnianhimoisena. Samat luvut Yhdysvalloissa ovat 80–90 prosenttia. Sen on saanut aikaan tasapäistävä yhteiskuntamme. Yrittäjyys perustuu juuri siihen, että halutaan tehdä asioita paremmin kuin jo markkinoilla olevat yritykset. Useinhan yrittäjillä on jo pitkä kokemus alaltaan ennen kuin aloittavat yritystoiminnan.

Tutkimuksen huomiot ja yrittäjyyden aloittamisen vaikeus huomioon ottaen tulevaisuutemme on mielestäni uhattuna. Huippuyksilöiden rankaisu koulussa eristämällä sosiaalisesti tai tasapäistämällä ja myöhemmin elämässä työnteon sekä yrittäjyyden verottaminen epäkannustavasti eivät tätä maata pelasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta, kannustavuus

« Uudemmat kirjoitukset